Kartellikorvauksia vaativienmetsänomistajien määrä kasvaa
Metsänomistajien mahdollisuudet kartellikorvauksien hakemiseen paranivat, kun Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa käräjäoikeuden aiemman päätöksen kanteiden vanhenemisesta.
Sen perusteella metsänomistajilla on aikaa jättää korvauskanne tammikuun toiseen päivään mennessä.
Kyse on Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n puukartellista, jonka UPM ilmiantoi vuoden 2004 keväällä.
Markkinaoikeuden tuomio sai lainvoiman tammikuun 4. vuonna 2010.
Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen metsänomistajat ovat esittäneet korvauskanteitaan.
Metsänomistajien ryhmistä suurin on Suuri Savotta, jonka ensimmäinen aalto kokosi yhteen 656 metsänomistajan kanteet. Sen lisäksi kanteita ovat esittäneet muutkin metsänomistajat, kunnat ja seurakunnat.
Suurin yksittäinen korvausvaade on Metsähallitukselta. Se vaatii 157 miljoonaa euroa ja korkoja päälle.
Suurta Savottaa vetävä Reijo Lahtonen on kiertänyt hovioikeuden päätöksen jälkeen maata hengästyttävällä tahdilla.
Miehen puhelin soi tauotta ja tuhansiin sähköposteihin vastaamaan on palkattu viisi työntekijää.
”Kannevaateita esittävien metsänomistajien määrä moninkertaistuu. Myös kunnat ja seurakunnat ovat heränneet”, kertoo Lahtonen.
Lahtonen arvioi, että korvauksia hakee vähintään 2 000 metsänomistajaa. Myös korvausta hakevien kuntien määrä on kaksinkertaistumassa. Ensimmäisessä aallossa korvaushakemuksen jätti 43 kuntaa ja seurakuntaa Helsingin käräjäoikeuteen.
Suuren Savotan kakkosvaiheessa mukaan on tulossa tuhatkunta metsänomistajaa ja kymmeniä kuntia.
”Kuntien virkamiehet ovat huomanneet, että he ovat hallintolain mukaan henkilökohtaisesti vastuussa mahdollisista menetyksistä. Se on pistänyt hakemuksiin vauhtia.”
Koska aikaa on jäljellä enää vähän, verottaja on tullut metsänomistajia vastaan. Lahtonen kertoo saavansa mukaan lähtevien metsänomistajien puukauppatiedot kyseisiltä vuosilta suoraa verottajalta.
”Tietojen saanti sähköisessä muodossa helpottaa ja nopeuttaa prosessia. Samalla mahdollisuus virheisiin vähenee.”
Lahtosen mukaan metsänomistajien korvausvaatimukset vaihtelevat muutamasta tonnista noin miljoonaan euroon. Keskimääräinen vaatimus on 20–25 000 euroa.
”Lähtökohtana on, että metsäyhtiöt varastivat joka neljännen pöllin. Summia nostavat korot, jotka ovat huomattavat, koska aikaa on kulunut paljon.”
Lahtonen kertoo tehneensä metsänomistajien eteen nyt neljä vuotta työtä. Hän painaa täysillä, kunnes uudet korvausvaateet ovat sisässä käräjäoikeudessa.
”Sen jälkeen juhlin pikkujoulua, joulua ja juhannusta.”
Lahtosta harmittaa, että suurin osa metsänomistajista kärsii kartellitappiot nahoissaan. Pelko estää heitä hakemasta korvauksia.
Suureen Savottaan pääsee mukaan 395 euron liittymismaksulla. Sen lisäksi metsänomistaja sitoutuu maksamaan 3,9 prosenttia mahdollisesta kartellikorvauksesta. Revohkan kiinteä asianajokorvaus on 2 100 euroa.
”Toistaiseksi en ole nostanut tästä yhtään palkkaa. Kulut ovat olleet sellaiset, että kenenkään ei tarvitse huolestua siitä, pääsenkö minä tällä rikastumaan. Toisaalta olisi se mahtavaa saada jotain palkaksi siitä, että hakee metsänomistajille oikeutta.”
”Parasta olisi, että syyllisyytensä myöntäneet metsäyhtiöt taipuisivat sopuun. Tämä ei ole hyväksi niiden imagolle, eivätkä metsänomistajatkaan halua viettää elämäänsä käräjöiden”, Lahtonen sanoo.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
