Yleiskaavat rajoittavatmetsätaloutta merkittävästi
Yleiskaava kattaa vajaan viidenneksen Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueen metsissä. Kuvassa Uudenmaan metsänhoitoyhdisyksen maisematyölupaa vaatinut hakkuukohdeMäntsälän keskustan lähellä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVaikka metsien ja metsätalouden merkitys kunnille on huomattava, yleiskaavojen laadinnassa ei yleensä kiinnitetä huomiota metsien hoitoon ja puunhankintaan. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan yleiskaavamerkinnät saattavat pienentää kunnan hakkuukertymää ja kantorahatuloja jopa neljänneksellä.
Yleiskaavat vaikuttavat metsätalouteen erityisesti kaupunkien sekä virkistyskäyttöön merkittyjen ja ympäristöarvoja sisältävien kohteiden läheisyydessä.
”Metsänomistajien kannalta ongelmallista on, että kaavamerkintöjen tulkinta vaihtelee kuntien painotusten mukaan. Samoin maisematyölupien käsittelyaika ja hinta”, kertoo tutkija Hannu Hirvelä.
Metsäntutkimuslaitos selvitti yleiskaavamerkintöjen vaikutuksia metsien hoitoon ja puunhankintaan Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella. Tuloksena oli, että kaavamerkinnät pienensivät hakkuukertymiä ja kantorahatuloja parista prosentista jopa kymmeniin prosentteihin.
Hajontaa lisää kuntien käyttämät erilaiset tulkinnat. Käytännössä kaavamerkintöjen merkitystä nostaa myös se, että jos osa metsänomistajista jättää kaavamerkintöjen takia hakkuut suosiolla tekemättä. Myös puun ostajat saattavat karsastaa puunkorjuuta kaava-alueilta.
”Pienissä harvennushakkuissa maisematyöluvan kustannukset voivat olla hakkuutuloja suuremmat. Luvan saanti vie myös aikaa, joten osa metsänomistajista jättää suosiolla metsät hoitamatta”, selittää Hirvelä.
Joissakin tapauksissa yleiskaavamerkinnät mahdollistavat vain sellaiset hakkuut, jotka eivät ole metsätaloudellisesti järkeviä. Esimerkiksi uudistushakkuiden ja maanmuokkauksen kieltäminen on yleistä.
Ääriesimerkki on Hyvinkää, jossa metsätalouden harjoittaminen on estetty tai sitä on rajoitettu noin neljäsosalla metsäalasta.
Metsäneuvoja Jukka-Pekka Vapaniemi Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksestä kertoo, että maisematyöluvat menevät yleensä hyvin läpi kunnissa. Lupaa varten pitää esimerkiksi kysyä rajanaapureiden mielipiteet ja heidän tavoittamisensa on välillä vaikeaa.
”Kerroimme esimerkiksi eräästä 40 hehtaarin hakkuusta lehdessä, koska kyseessä oli ulkoiluun käytetty alue. Siitä tuli yksi valitus, joten maisematyölupa meni hallinto-oikeuteen.”
”Valittaja pelkäsi maanpinnan kulumista ja halusi, että hakkuu tehdään mies- ja hevostyönä. Siinä meni vuosi, mutta lopputulos oli, että maisematyölupa pysyi ennallaan. Eli hakkuupäätöksestä voi kulua puolitoista vuotta ilman että metsässä alkaa tapahtua tai tilille tulee mitään.”
Lakimies Tommi Siivonen MTK:sta pitää yleiskaavamerkintöjä ja maisematyölupavaatimuksia suurena ongelma. Hän ihmettelee, miksi yleiskaava-alueille edes tarvitaan maisematyölupaa.
”Maisematyöluvan tarve pitäisi rajata selkeille erityiskohteille. On lain hengen vastaista laittaa vaatimus koko kuntaan.”
Siivonen muistuttaa myös, etteivät kaavarajoitukset ja maisematyöluvat saa olla maanomistajille kohtuuttomia. Nykykäytäntö on johtamassa siihen, että kunta voi tehdä kaavamääräyksillä millaisia suojelumääräyksiä haluaa ja virkamiehet käyttävät sitä valtaa.
Vapaniemen mukaan kunnat ohjaavat mielellään liikuntaa yksityismaille. Osin siitä johtuen metsätalouden harjoittaminen vaikeutuu ja metsänomistajat pakotetaan maksamaan omien metsiensä hakkuuluvista, mikä on oikeustajun vastaista.
Yleiskaava-alueen metsänomistajat huomaavat nopeasti, että myös puunostajat hakeutuvat vähitellen helpompiin kohteisiin. On selvää, etteivät hakkuurajoitukset ja lupavaatimukset isommin innosta ostajia.
Versowoodin ostoesimies Pauli Otava myöntää, että maisematyöluvat aiheuttavat ongelmia. Lupamenettely lisää kustannuksia ja pidentää puukaupan ja korjuun välistä aikaa, mikä vaikeuttaa korjuun ja kuljetusten suunnittelua.
”Metsäkoneiden siirrot lisääntyvät ja autokuljetusten järjestäminen vaikeutuu. Esimerkiksi Karkkilassa kaavoituksessa on yli viidennes metsäalasta, minkä takia olemme vähentäneet ostoja sieltä.”
Otavan mukaan yrityksen toimintaa vaikeuttaa kunnittain vaihtelevat käytännöt. Myös tieto kaavarajoituksista on vaikeasti saatavilla, joten maisematyölupa vaatimukset tulevat usein yllätyksenä.
”Ai ai, kun saataisiin kaikkiin kuntiin samat toimintamallit ja kaavakartat kaikkien helposti saataville”, Otava toivoo.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
