Hirviä jäi elelemään metsiin arviolta 81 000 eläintä kauden jahtien jälkeen – sarvipäiden määrä laskee edelleen

Hirvikannan koko kauden jahdin jälkeen oli noin 81 000 hirveä. Kuva: Arvi Tyni

Luke arvioi hirvikannan kokoa bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Siinä otetaan huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suurpedoista johtuva poistuma. Kuva: Timo Filpus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikannan koko kuluvan metsästysvuoden jahtien jälkeen oli noin 81 000 hirveä. Arvion 95 prosentin todennäköisyysväli on 70 000–93 700 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 5,7 prosenttia.

Vielä vuosina 2000–2009 ja 2015–2016 jahdin jälkeen jäävän hirvikannan koko huiteli reilusti yli 100 000 hirvessä.

Suurimmat yli neljän hirven hirvitiheydet 1 000 hehtaarilla löytyivät Lounais-saaristosta, eteläiseltä rannikolta, Kaakkois-Suomesta sekä Pohjanlahden rannikolta Vaasan eteläpuolelta.

Pääosassa Lappia ja Oulun läänin luoteisosaa hirvitiheydet jäivät noin 2,2 hirveen 1 000 hehtaarilla. Lounais-Lapin hirvitiheys oli 2,6 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3 – 3,7 hirveä.

Alueita, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden, oli Lounais- ja Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan etelä- ja pohjoispuolella, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisella rannikolla sekä suuressa osassa itäisintä Suomea ja Lappia.

Hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että mitä pienempi hirvikannan tiheys, sitä tasapainoisempi tulisi sukupuolten lukusuhteen olla, jotta kannassa esiintyvä perinnöllinen monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman hyvin.

Vasatuotto on pienentynyt monilla alueilla. Alueita, joilla on vasatuotossa pienenevä trendi tällä vuosituhannella ja pieneneminen edelleen jatkuu, on Etelä-Hämeessä, Lapissa, Uudenmaan läntisellä rannikolla sekä Lounais-saaristossa.

Suomen hirvikannan koon ja rakenteen hirvitalousalueittaisessa arvioinnissa käytettiin syksyn 2021 hirvijahdin aikana jahtiseuruiden kirjaamia havainto- ja kaatotietoja sekä arviota alueelle jääneen hirvikannan koosta. Saalisilmoituksen teki yli 5 500 seuruetta ja havaintoja kirjasi 96,6 prosenttia seurueista.

Luke arvioi hirvikannan kokoa bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Siinä otetaan huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suurpedoista johtuva poistuma.

Lue lisää:

Pohjois-Karjalassa ammuttiin yhteensä 1 153 hirveä – kaatomäärä pieneni eniten koko maassa

100 000 oranssiin huomioväriin pukeutunutta lauantaista alkaen liikenteessä – varaudu autoilija hirviin ja hirvikoiriin, jahti käynnissä koko maassa