Versowoodin Ville Kopra harmittelee sahateollisuuden osaajapulaa: "Koulutusasiat ovat täysin retuperällä"
Sahayritykset kaipaavat sekä ammattikorkeakoulutason että myös alemman koulutuksen saaneita ammattilaisia.
"Tarvitaan ihmisiä, jotka tykkäävät liikkua tuotannossa ja olla siellä kädet kyynärpäitä myöten mukana. Heitä ei meinaa löytyä tänä päivänä oikein mistään", Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra totesi Otavan sahan avointen ovien päivän yhteydessä. Kuva: Pentti VänskäSahayrityksissä on Versowoodin toimitusjohtajan Ville Kopran mukaan suuri huoli, ettei alalle löydy enää osaavia ihmisiä.
Hän ihmettelee, että samaan aikaan kun Suomessa puhutaan biotalouden rakentamisesta, suuren joukon koulutus on unohdettu kokonaan.
"Sahateollisuuteen pitäisi saada lisää osaavia ihmisiä, mutta koulutusasiat ovat täysin retuperällä", Kopra totesi Versowoodin Otavan sahan avointen ovien päivän yhteydessä Mikkelissä perjantaina.
Toimialalle ei kouluteta Kopran mukaan enää kuin Lahden ammattikorkeakoulussa ja sielläkin sahateollisuutta on vain yksi opintoviikko. "Muu on jotain biohifistelyä."
Sahayritykset kaipaavat sekä ammattikorkeakoulutason että myös alemman koulutuksen saaneita ammattilaisia.
"Tarvitaan ihmisiä, jotka tykkäävät liikkua tuotannossa ja olla siellä kädet kyynärpäitä myöten mukana. Heitä ei meinaa löytyä tänä päivänä oikein mistään", Kopra sanoi.
Versowood on Suomen suurin itsenäinen sahayritys. Tuotantokapasiteetiltaan Versowoodin kanssa jokseenkin samankokoisia ovat UPM ja Stora Enso. Vain Metsä Group on noin 1,6 miljoonan kuutiometrin kapasiteetilla Suomessa suurempi.
Kuluvalle tilikaudelle on Kopran mukaan budjetoitu 1,3 miljoonan kuution tuotanto.
"Lähivuosina tavoittelemme 1,5 miljoonaa."
Tavoiteltuun lisäykseen Kopra sanoo tarvittavan muutamia pullonkaulainvestointeja, mutta muuten nykyiset laitteet antavat mahdollisuuden kasvattaa tuotantoa.
Otava on erikoistunut kuusen sahaukseen. Sen nykyinen kapasiteetti on 250 000 kuutiometriä vuodessa.
Tänä ja ensi vuonna Otavaan investoidaan Kopran mukaan seitsemän miljoonaa euroa, mikä nostaa kapasiteettia 300 000 kuutiometriin.
Metsänomistajat ovat kaipailleet Etelä-Savoon mäntysahaa.
"Pidän mahdollisena, että Otavassa sahataan tulevaisuudessa myös mäntyä, jos sitä tuntuu tulevan tarjolle", Kopra sanoi.
Hän huomautti kuitenkin, että Suomen kaakkoiskulmalla noin 100 kilometrin päässä Otavasta on kolmella suurella metsäyhtiöllä kullakin iso mäntysaha Lappeenrannassa.
UPM sahaa mäntyä Kaukaalla, Metsä Group Metsä Saimaan sahalla ja Stora Enso Honkalahdessa. Yhdessä niiden kapasiteetti on reilusti yli miljoona kuutiometriä mäntysahatavaraa vuodessa.
Mäntysahatavaran hinta on ollut laskussa pitkään. Kopra uskoo, että pohjat on jo nähty.
"Niin alas hinta on vajonnut, ettei se tästä enää voi painua."
Nopeaa männyn toipumista hän ei odota, mutta uskoo mäntysahatavaralle olevan tarvetta tulevaisuudessakin ja tilanteen normalisoituvan jollakin aikavälillä.
"Tietysti tämäkin on kilpailukykyasia, kysymys on siitä, mihin pystymme markkinoilla."
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
