Bulgarian merimetsotpesivät suurissa voimajohtopylväissä
Yhdessä voimajohto-pylväässä voi olla kymmeniä merimetson pesiä. eero ketola Kuva: Viestilehtien arkistoBulgariassa, Burgasin kaupungin ympäristössä merimetsot ovat jo yli 30 vuotta pesineet teräksisissä voimajohtopylväissä. Aluksi linnut valitsivat pesintään kaikkein järeimmät, käytöstä poistetut pylväät.
Merimetsot rakensivat samalle poikkitangolle niin paljon pesiä kuin siihen vain sopi. Kun yksi pylväs täyttyi, toisen kolonnan linnut rakensivat pesät seuraavaan pylvääseen.
Pesinnät onnistuivat hyvin ja jälleen seuraavana vuonna käytöstä poistettuja pylväitä siirtyi uusiokäyttöön.
Vanhojen, sopivilla paikoilla sijaitsevien pylväiden tultua liian ahtaiksi merimetsot alkoivat pesiä uudempiin, käytössä oleviin korkeajännitepylväisiin.
Samassa pylväässä saattaa olla kymmeniä merimetson pesiä.
Meno pylväiden päässä on melko raukeaa. Paahtavassa auringossa poikaset läähättävät ja yrittävät asettua pesään niin, että viilentävä tuuli osuisi niihin parhaiten.
Ruokintakertojen väli on lyhyt, sillä merimetsoilla on vain kilometrin matka Mustanmeren kala-apajille.
Teräsorsilla aikuiset linnut kuivattelevat höyheniään ja ääntelevät karheaa korahtelua. Poikaset aloittavat ruuan kerjuuääntelyn vasta omien vanhempien saapuessa paikalle.
Merimetsojen määrä on Bulgariassa kasvussa. Uusia korkeajännitepylväitä käytetään vuosi vuodelta enemmän pesintään.
Poikastuotto on hyvä. Ainakaan toistaiseksi sähkölaitos ei ole aloittanut pylväiden tangoilla pesivien merimetsojen karkottamista.
Merimetso on Bulgariassa vanha pesimälaji. Arkeologit ovat löytäneet noin 3 000 vuotta vanhan, merimetson Sinensis-alalajin yksilön jäänteet.
Suomessa pesi aikaisemmin merimetsoja, mutta sittemmin laji katosi pesimälinnustostamme.
Uudelleen merimetso tuli pesimälinnustoon 1996, jolloin Raaseporin saaristosta löydettiin ensimmäinen pesä.
Nykyisin maassamme pesii yli 20 000 merimetsoparia.
EERO KETOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
