Puukauppaa ei kannata käydä pelkkien metsävaratietojen perusteella – "Metsänomistajan tulee valittua vähemmän maksava ostaja"

Metsään.fi -tiedoissa puuston kokonaistilavuus on yleensä tarkka, mutta eri puulajien osuuksissa voi olla karkeitakin virheitä. Kuva: Markku Vuorikari

Sähköiset alustat ovat lisänneet suosiotaan metsäsuunnittelussa ja puukaupassa.

Oman metsänsä tunteminen paikan päällä käyden kannattaa silti yhä.

Luonnonvarakeskus Luken professori Annika Kankaan mukaan pelkkien Metsään.fi -palvelun tietojen varassa puukauppaa käyvä metsänomistaja on vaarassa valita väärän puukauppatarjouksen, jos ostajat tarjoavat eri hintaa eri puulajeista.

"Laskennallisesti Metsään.fi -tietoon perustuva puukauppa ilman maastotarkistusta tuottaa omistajalle tappiota joka puukuutiometriä kohti, jos ostajat tarjoavat ristiin. Eli yksi tarjoaa vaikka euron enemmän kuusesta, toinen männystä. Jos pääpuulaji on virheellinen, kuten se meidän aineistossamme oli noin 22 prosentissa kohteista, omistajan tulee valittua väärä, vähemmän maksava ostaja."

Jo yhden euron hintaero mänty- ja kuusitukin hinnoissa aiheuttaa metsänomistajalle keskimäärin 0,24 senttiä tappiota kuutiota kohti. Kuidun hinnassa vastaava ero aiheuttaa keskimäärin 30 sentin tappion puukuutiolle.

Metsään.fi -tiedon puutteellisuus johtuu siitä, että laserkeilaukseen perustuvalla mittauksella on vaikea arvioida puulajeja oikein.

Ennen puukaupan tekoa pääpuulajin tarkistus maastossa siis kannattaa, ellei metsätilalle ole matkaa kohtuuttomasti. Siten karkeilta virheiltä vältytään. Vaikeampaa metsänomistajalle on arvioida puulajien tarkkoja osuuksia sekapuustoisissa metsissä.

Kangas johtaa Luken, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushanketta, jossa selvitetään metsävaratiedon hyötyjä ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Puulajitulkinnan vaikeudesta huolimatta laserkeilaukseen perustuva tieto tuottaa metsänomistajille tutkijoiden laskelmien mukaan noin 110 miljoonan euron vuosittaisen hyödyn verrattuna entiseen, ilmakuvien tulkintaan perustuvaan metsäsuunnitteluun. Valtion ja yhtiöiden saama hyöty on summassa mukana.

Tieto on rahanarvoista, koska sen avulla hakkuumahdollisuudet löydetään entistä paremmin ja hakkuut pystytään ajoittamaan oikein.

Kemera-tukien maastotarkistukset pystytään nykyisin kohdentamaan niin, että tarkastettavaksi joutuvat todennäköisemmin tukea väärin perustein saaneet kohteet, joilta tuet peritään takaisin. Säästöä kertyy 145 000 euroa vuodessa verrattuna aiempiin satunnaistarkastuksiin.

Puukauppa voisi tehostua ostajien näkökulmasta, jos maastokäyntien määrää saataisiin vähennettyä.

Kangas ja hänen kollegansa Tuula Packalén laskevat, että puukauppojen takia tehdään vuodessa 200 000–300 000 maastokäyntiä. Suuri osa niistä on päällekkäisiä, sillä samaa leimikkoa arvioivat monesti useamman ostajan edustajat.

"Käyntien määrä puolitettaisiin, jos kahden tarjouksen jättävän yhtiön sijaan maastokäynnin tekisi vain yksi metsätietoyrittäjä, joka myisi tiedot yhtiöille", Kangas ehdottaa.

Jotta ostajien kannattaisi maksaa tiedosta, tarvetta olisi nopealle ja edulliselle menetelmälle puulajien, puun laadun ja järeysjakauman arvioimiseksi.

Tutkijoiden laskelmien mukaan puunostajien maastokäyntien määrän puolittaminen säästäisi palkallista työaikaa 12–18 miljoonalla eurolla vuodessa.