Suometsien hakkuut onnistuvat nyt myös sulan maan aikaan Metsähallituksen leimikoissa

Metsäkonepalvelu Oy on varustanut turvemaiden korjuuseen kalustoaan leveillä, alun perin kaivinkoneisiin suunnitelluilla teloilla.”Takana telojen leveys on metri ja edessä 90 senttiä”, operaatioesimies Teemu Tolppa kertoo. Kuva: Kari Salonen

Pehmeäpohjaisten metsien puunkorjuu on perinteisesti pyritty ajoittamaan talvikuukausille, kun jäätynyt maa ja lumi kantavat raskaat koneet. Mutta mitä etelämpänä ollaan, sitä vähemmän todellisia talvikorjuupäiviä riittää. Joka vuosi ei talvileimikoille päästä lainkaan.

”Kymmenisen vuotta sitten Metsähallituksessa herättiin siihen, että Etelä-Suomessa lähivuosien hakkuumahdollisuuksista yli 40 prosenttia on turvemailla”, kertoo Markku Eklund, joka toimii Metsähallitus Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen alueen hankintapäällikkönä.

Turvemaiden puunkorjuu ei ole suuri haaste vain Metsähallitukselle. Jos vuosittainen hakkuumäärä aiotaan Suomessa nostaa tavoitteiden mukaisesti 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä suuremmaksi, se edellyttää, että ojitettujen suometsien kasvu saadaan korjattua talteen.

Metsähallitus aloitti kymmenen vuotta sitten turvemaiden puunkorjuun kehitystyön yhdessä metsäkoneyrittäjien kanssa. Alkuun yrittäjien kalustolle asetettiin vaatimuksia muun muassa painosta sekä telojen rakenteesta ja leveydestä.

”Nyt on päästy siihen vaiheeseen, että yrittäjät itse pohtivat ja päättävät, millaista kalustoa he käyttävät. Metsähallitus palvelun ostajana kertoo, millaisia korjattavat kohteet ovat ja millaista jälkeä työltä vaaditaan”, Eklund sanoo.

Metsähallitus jakaa turvemaiden leimikot korjuuolosuhteiden perusteella kolmeen luokkaan.

Eklund korostaa pehmeiden maiden vaativan entistä tarkempaa suunnittelua koko ketjulta aina ensimmäisestä suunnittelijasta hakkuukoneen ja kuormatraktorin kuljettajiin asti.

”Huolellisella luokituksella halutaan varmistaa, että ollaan oikeilla kohteilla oikeaan aikaan. Lopulta onnistumisen ratkaisee kuitenkin se, mitä koneen kopissa tapahtuu.”

Esimerkiksi laserkeilauksella saatua tietoa voidaan Eklundin mukaan syöttää tulevaisuudessa suoraan hakkuukoneen tietojärjestelmän kartalle helpottamaan kuljettajan ajouraverkon suunnittelua ja mahdollisten pullonkaulojen tunnistamista.

Metsähallituksen kanssa turvemaiden puunkorjuuta on kehittänyt Metsäkonepalvelu Oy, joka on Suomen suurin metsäkoneurakointiyritys.

Metsäkonepalvelun operaatioesimies Teemu Tolppa sanoo, että pehmeiden maiden korjuulla on mahdollista tasoittaa kausivaihtelua ja päästä lähemmäksi ympärivuotista työrytmiä.

”Haasteet eivät koske vain turvemaita, sillä moni kovalla maalla sijaitseva leimikko voi jäädä hakkaamatta, jos puut sieltä pitää tuoda pellon tai jonkun pehmeän kohdan yli.”

Metsäkonepalvelu on varustanut turvemaiden korjuuta varten osan kalustostaan leveillä, alun perin kaivinkoneisiin suunnitelluilla teloilla.

”Takana telojen leveys on metri ja edessä 90 senttiä”, Tolppa esittelee kuormatraktorin varustusta Hämeenlinnan Evolla sijaitsevalla hakkuualueella.

Mänttä-Vilppulassa toimivan Koneosapalvelun valmistamat telat ovat huomattavasti tavallisia metsäkoneen teloja leveämmät ja telakenkien välit ovat niissä kapeammat.

”Nämä toimivat hyvin. Paksusta lumesta ei tosin ole vielä saatu kokemusta”, Tolppa kertoo.

Hänen mukaansa erilaisia telayhdistelmiä testataan ja haetaan ratkaisuja, jotka sopivat monenlaisiin olosuhteisiin.

”Tavoitteena on, että puut saadaan tien varteen aina samalla kalustolla niin, ettei konetta tarvitse vaihtaa, kun pitää ajaa kivikon läpi.”

Myös Tolppa korostaa kuljettajien ammattitaidon tärkeyttä.

”Jos motokuski sotkee itsensä suohon, varmaa on, ettei se ajokonekaan puita sieltä pois tuo.”