Puukauppa ja hakkuut takoivat tänä vuonna ennätyksiä

Ennätyshakkuiden odotetaan nostavan metsänomistajien kantorahatulot 2,2 miljardiin euroon tänä vuonna. 

Kuva: Jukka Pasonen

Kulunut vuosi kiritti puukauppaa ja hakkuita ennätystahtiin. Sen sijaan kemerahankkeiden toteutus tökki ja joulukuulle lähdettäessä metsäkeskus arveli, että tukea jää käyttämättä miljoonia euroja.

Metsänomistajille kuluneesta vuodesta tuli erinomainen. Puulla on ollut kysyntää, hakkuut ovat edenneet vauhdilla ja kantohinnat ovat vahvistuneet.

Kantorahatuloa tältä vuodelta saattaa siten kertyä enemmän kuin koskaan. Eli pitkälti yli kaksi miljardia euroa.

Joulua edeltävälle viikolle tultaessa Metsäteollisuus ry:n ostot yksityismetsistä nousivat yli 42 miljoonaan kuutiometriin puuta. Viime vuonna teollisuus osti vastaavana aikana 34,3 miljoonaa kuutiota puuta.

Metsäteollisuus lähti tähän vuoteen loppuun kalutuilla varastoilla. Jopa sellutehtaiden puuhuolto oli pitkälle talveen jatkuneen kelirikon takia kovissa vaikeuksissa.

Puukauppa kävi keväällä viimevuotiseen tahtiin. Kesän korvalla siihen tuli vauhtia lisää ja vuoden loppua kohti puukaupan vauhti kiihtyi vielä poikkeuksellisen voimakkaasti.

Viikoilla 43–50 jokaisen viikon myyntimäärä ylitti miljoona kuutiometriä. Ensi vuoden alussa metsäteollisuuden puuvarastot ovat siten täynnä, joten puukaupassa voi olla edessä hiljaisempi jakso.

Puun korjuussa vuosi on ollut ennätyksellinen. Yksityismetsistä korjattiin tammi–lokakuussa 46,8 miljoonaa kuutiota puuta. Viime vuonna vastaavat hakkuut jäivät 42,3 miljoonaan kuutioon, kertoo Luonnonvarakeskus.

Kemeratukea uhkasi joulukuun alun tilanteen perusteella jäädä käyttämättä jopa 10 miljoonaa euroa. Etenkään raskaat tie- ja ojitushankkeet eivät edenneet toivotulla vauhdilla.

Vuoden aikana valmisteltiin kemeratuen uudistamista, mutta valmista ei syntynyt. Köydenvetoa käytiin etenkin nuoren metsän hoidon tuesta.

Metsäpolitiikan kovin vääntö käytiin jo edellissyksynä. Sen seurauksena kevättalvella solmittiin Suomea tyydyttänyt sopu EU:n maankäyttöä ohjaavasta lulucf-asetuksesta.

Ilmastotonmuutoksen vastustaminen sai yhä tärkeämmän roolin vuoden mittaan. Metsien osalta kiistaa käytiin hiilinielun suuruudesta.

Osa eri alojen tutkijoista karsasti puunkäyttöä, josta syntyy lyhyellä tarkastelulla päästöjä. Vastaavasti metsäala näki, ettei metsien käyttö ole ongelma vaan se tarjoaa ratkaisun ilmastonmuutoksen vastustamiseen pitemmällä aikavälillä.

Joulukuussa valmistui Suomen esitys lulucf:n mukaisesta hiilensidonnasta. Se ei asettanut metsien käytölle rajoituksia.

EU:n metsien kasvulle asettaman leikkurin takia Suomen maankäyttösektori jäi laskennassa lieväksi päästölähteeksi. Se johtui siitä, että hiilinielulaskelmassa metsien kasvusta luettiin hyväksi vain noin 8 prosenttia.

Hiilinielun vahvistaminen vaatii puutuotteiden käytön kasvattamista. Hiiltä voi sitoa myös turvemaihin ja rakentamisesta aiheutuvaa metsäkatoa korvaaviin metsityksiin.