Pekka Haavisto kommentoi nyt maanomistajien Natura-kaunaa – ”Tämä oli opetus”

Pekka Haavisto vastasi Natura-suojelun toimeenpanosta 1990-luvulla ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä. MT:n arkistokuva on Säätytalolta Natura-päätöksen tiedotustilaisuudesta elokuulta 1998. Kuva: Jaana Kankaanpää

Presidenttiehdokkaiden tiistaisessa MT-tentissä palattiin Pekka Haaviston (vihr.) ja Alexander Stubbin (kok.) poliittiseen toimintaan ministereinä.

Lukuisat MT:n lukijat olivat toivoneet kysymystä Naturasta. Haavistolta kysyttiin, miten yksityismaiden Natura-suojelu meni 1990-luvulla hänen omasta mielestään. Naturan seurauksena lähes 10 prosenttia Suomen pinta-alasta pakkosuojeltiin. Tyly tapa, jolla Natura toteutettiin, jätti tuhansien maanomistajien mieliin syvät arvet ja epäluottamuksen poliitikkoja ja julkista valtaa kohtaan.

Pekka Haavisto toimi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa vuosina 1995–1999. Haavisto muistutti haastattelussa, että Natura-ohjelman valmistelu oli alkanut jo edellisen ympäristöministerin, Sirpa Pietikäisen (kok.), aikana.

”Kun aloitin ympäristöministerinä, pöydälläni oli EU:n suojeluohjelma. Minun aikanani vietiin ensimmäinen paketti loppuun.”

Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi juuri vuonna 1995.

”Olimme tuhansien maanviljelijöiden ja maanomistajien kanssa tekemisissä. Siellä oli paljon suojelumyönteisiäkin ihmisiä”, Haavisto muotoili.

”Mutta myöhemmin he sanoivat, että ’voisitko Pekka niille ministeriön virkamiehille sanoa, että kun he kiertävät maita ja mantuja, niin koputtaisivat oveen ja tulisivat juttelemaan’. Tämä oli se opetus itselleni ja muille.”

Haavisto totesi nyt, että suojelu on tärkeää, mutta myös vuorovaikutus on erittäin tärkeää. ”Ihmisten kanssa kun tehdään tällaisia päätöksiä, kommunikaatio on aivan A ja O. Sitä ei tässä aina tapahtunut.”

Alexander Stubb puolestaan joutui palaamaan pääministerikautensa 2014–2015 viimeisiin vaiheisiin, joita on kuvattu kaoottisiksi.

Eduskunnan viimeisessä täysistunnossa ennen uusia vaaleja keväällä 2015 hallituksen esitys kaatui luvuin 1–185 ”naurunremakan säestyksellä”. Esitys koski opintotuen rajaamista yhteen korkeakoulututkintoon. Ainoana lain puolesta äänesti kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.).

Hallituksessa oli jo aiemmin ollut voimakasta turbulenssia, muun muassa vihreät erosivat ydinvoimapäätöksen vuoksi hallituksesta. Ville Niinistön (vihr.) tilalle tullut ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pysäytti ensi töikseen syksyllä 2014 soidensuojeluohjelman täydennyksen. Ministerinä Ville Niinistö oli ollut sitä mieltä, ettei suojelu voi perustua vapaaehtoisuuteen.

Miksi hallitus ajautui vaikeaan tilanteeseen ja mitä tekisitte toisin, ettei presidenttikausi pääty samalla tavalla, Stubbilta kysyttiin MT:n tentissä.

”Oli vaikea sisäpoliittinen tilanne. Antti Rinne oli syrjäyttänyt Jutta Urpilaisen ja halusi ajaa omaa talouspolitiikkaansa sisään”, Stubb vastasi.

”Vaihtoehdot oli hajottaa hallitus tai mennä vaaleihin saakka. Menin vaaleihin saakka, ja lainsäädäntömielessä saatiin suurin osa hankkeista läpi.”

Stubb arvioi karaistuneensa tuosta kokemuksesta. ”Sisäpolitiikka on aika kovaa peliä.”