Puheenjohtajan palsta
Viikon vaihteesta metsissä vilisee kymmeniätuhansia oranssiliivisiä hirvimiehiä. Se on hyvä asia, koska metsästämällä hirvikantaa harvennetaan.
Hirvikannan säätely tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa. Välillä kanta kasvaa hallitsemattomasti, mistä seuraa laajoja tuhoja ja metsänomistajien napinaa. Siihen reagoidaan viiveellä.
Kun kanta ammutaan alas, ruvetaan sitä kaikin keinoin kasvattamaan. Taimikko kestäisi tasaista kantaa kohtuullisesti, mutta kaikki männyn ja koivun taimikot altistuvat ylös-alas sahaavalla kannalla hirvituhoille. Miljoonalla metsähehtaarilla on jo hirvituhoja.
Biotalouteen panostavalle maalle tämä on kestämätön luku.
Vika on osittain systeemissä. Hirvien pyyntilupajärjestelmä perustuu metsästäjien arvion metsästysalueelle jääneeseen hirvikantaan ja siihen, että hirviseurueet anovat pyyntilupia, joita riistanhoitoyhdistykset puoltavat. Riistakeskus myöntää luvat, mutta ei voi myöntää niitä enempää kuin on haettu.
Maanomistajajärjestöjä kuunnellaan sidosryhmä kuulemisissa maakuntatasolla ja nykyään myös riistanhoitoyhdistysten hallituksissa on yksi maanomistajien esittämä hallituksen jäsen. Ongelmaksi on muodostunut se, että luvat haetaan keväällä eikä niitä syksyllä jahtikauden aikana voida lisätä, vaikka havaitaan, että kanta-arviot ovat epäonnistuneet.
Pankkihirviajattelulla tähän on saatu jonkin verran jousta, mutta perisuomalainen seurojen välinen kateus tuntuu estävän järkevää toimintaa. Laissa määrätty maanomistajan oikeus määrätä metsästyksestä ei tässä järjestelmässä aina toteudu.
Valtakuntaan on rakennettu yhteistyössä uusi hirvikannan hoitosuunnitelma, jonka avulla pyritään tasaisempaan hirvikantaan, minimoimaan vahinkoja ja estämään konflikteja metsänomistajien ja riistaväen kesken.
Uusi ajattelu lähtee reaaliaikaisesta saalistiedosta ja hirvitalousalueista. Hirvet liikkuvat vuodenkierrossa tietyillä alueilla, jotka eivät noudata hallinnollisia rajoja.
On harmillista, että kaikkia hirvitalousalueita ei ole pystytty rajaamaan biologisilla perusteilla, vaan maakunta ja rhy-rajat ovat muodostuneet esteiksi. Nyt on tärkeää, että muodostettuja hirvitalousalueita voidaan vielä korjata, ja että vastuuta hirvikannan tason säätelystä uskalletaan siirtää oikeasti hirvitalousaluille.
Toivottavasti riistahallinto uskaltautuu uudistuksessa niin pitkälle, että lupamääriä voidaan jatkossa käyttää paljon nykyistä joustavammin ja sidosryhmiä kuullen myös pyyntikauden aikana. Se on kaikkien etu.
Hirvikannan rakenteen vinoumaan otetaan uudessa suunnitelmassa viisaasti kantaa. Metsästäjätkin ovat havainneet vahvasti naarasvoittoisen kannan ongelmat mahoine lehmineen ja heikompilaatuisine sonneineen. Vahvaan tuottavuuteen panostaminen tunnustetaan nyt avoimesti virheeksi.
Metsästyslakia on syytä muuttaa niin, että naaraan vasasuojaa lievennetään. Poliisin väheneviä resursseja ei kannata käyttää asiaan, jossa metsästäjien eettiset ohjeet takuulla riittävät. Tiukka vasasuoja on lisännyt hirvikannan vaihtelua. Siitä on syytä päästä eroon.
Hirvituhokorvausjärjestelmä läpäisi rimaa hipoen EU valtiontukirajoitteet. Korvausjärjestelmä ei kuitenkaan toimi hyvin. Se on uudistettava.
Tarkastuskustannukset hipovat tuhokorvausten tasoa ja vain murto-osa vahingoista ilmoitetaan. Edes tarkastajilla on vaikea tulkita 50-sivuista tuhoraamattua.
Metsänomistajaparka ja jopa mhy-neuvojat ovat ymmällään. Tuholuokitus pitää saada kansantajuiseksi. Saattaisi olla aika lähteä valmistelemaan myös valtiosta riippumatonta metsästäjien ja maanomistajien yhteistä rahastomallia, jonne pyyntilupamaksut rahastoitaisiin hirvitalousalueittain.
Pyyntiluvan hinta olisi riippuvainen hirvien aiheuttamista vahingoista. Tämä motivoisi yhteistyöhön hirvitalousalueilla.
Metsästäminen on paras tapa pitää hirvikanta kurissa. Maalla tuskin kukaan haluaa jättää sitä kasvavan susikannan tehtäväksi.
Tarkkoja laukauksia, jotta taimikkotuhoilta ensi talvena vältytään!
Metsästys-lakia on syytä muuttaa niin, että naaraan vasasuojaa lievennetään.
Poliisin väheneviä resursseja ei
kannata käyttää
asiaan, jossa
metsästäjien
eettiset ohjeet
takuulla riittävät.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
