Partiolaiset ja luontojärjestöt vastustavat Metsähallituksen hakkuita avoimella kirjeellä
Metsähallituksen mukaan metsänhoitotöistä ja hakkuista on keskusteltu ja viestitty erilaisten sidosryhmien kanssa sekä hyödynnetty erä- ja retkeilyasiantuntijoita suunnittelussa.
Kuva: Jarkko SirkiäNurmeksessa partiolaiset kritisoivat Metsähallituksen aikeita metsän hakkuisiin kolmella kohteella. Nurmeksen partiolaiset yhdessä alueen luontojärjestöjen kanssa vetoavat Metsähallitukseen avoimella kirjeellä.
Avoimen kirjeen ovat partiolaisten lisäksi allekirjoittaneet Ylä-Karjalan Luonnonystävät ry ja Ylä-Karjalan Samoilijat ry. Aloite kirjeeseen on peräisin Ylä-Karjalan Luonnonystäviltä.
Hakkuita on suunniteltu kolmeen kohteeseen: Salmivaaraan, Haapavaaraan ja Peurajärvelle. Erityisesti Peurajärven alue Hiidenportin kansallispuiston vieressä on monelle nurmeslaiselle tuttu ja tärkeä virkistysalue.
Koneen Säätiön rahoittaman Luonnonmetsä-työryhmän tekemissä kartoituksissa nyt hakkuusuunnitelmien alla olevista kohteista löytyi paljon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä ja ne määriteltiin poikkeuksellisen arvokkaiksi metsäalueiksi.
Allekirjoittajien mukaan kohteet täyttäisivät METSO-ohjelman kriteerit. Kirjeessä ihmetelläänkin, miksi Metsähallitus hakkaa jäljellä olevia luonnonmetsiä, joiden arvo metsäluonnolle tiedetään. Lisäksi vetoomuksessa esitetään huoli vaikutuksista Saramojoen ravinnehuuhtoumaan.
Nurmeksen partiolaisten lippukunnanjohtaja Martta Ahonen kertoo, että partiolaiset lähtivät yhdistyksenä mukaan vetoomukseen, koska sen koettiin sopivan toiminnan arvopohjaan.
”Partio perustuu partiolaisen ihanteisiin, joita on esimerkiksi rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä sekä tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen. Lisäksi tänä vuonna ohjelmapainotuksena on sanoista tekoihin”, Ahonen kertoo.
Viikkotoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten kanssa aihetta ei ole kesätauon takia ehditty vielä juurikaan käsitellä. Syksyllä osallistuminen hakkuiden vastustamiseen on mukana sen mukaan, miten se sopii osaksi partio-ohjelmaa. Vähintään aihetta käsitellään esimerkkinä kansalaisvaikuttamisesta.
Erityisesti Peurajärven alue on partiolaisten paljon käyttämä ja sinne tehdään usein lasten ensimmäisiä retkiä. Ahonen toivookin, että hakkuusuunnitelmia laatiessa katsottaisiin metsiä myös retkeilijöiden ja muiden käyttäjien näkökulmasta.
Metsähallituksen Metsätalous Oyn aluejohtaja Eeva-Liisa Jorrin mukaan Peurajärven toimenpidesuunnitelmista on käyty keskustelua luontojärjestöjen sekä erä- ja retkeilyasiantuntijoiden kanssa.
Valtion monikäyttömetsissä joudutaan Jorrin mukaan sovittamaan yhteen monenlaisia tavoitteita. Peurajärvelle on suunniteltu erityyppisiä hakkuutapoja kuten poiminta- ja väljennyshakkuita, joissa metsä säilytetään peitteisenä.
Metsähallitus on suunnitellut Peurajärvelle myös 17 hehtaaria soiden ennallistamista.. Sen vaikutuksesta Saramojoen valuma-alueella vesistön tila Jorrin mukaan paranee.
”Metsähallitus on sitoutunut läpinäkyvään prosessiin valtion vanhojen metsien kartoittamiseksi ja suojelemiseksi. Kansallisten kriteerien valmistuttua Metsähallitus tulee inventoimaan kriteerien mukaiset kohteet maastossa, ja kartoitustyön arvioinnissa hyödynnetään myös ulkopuolista arvioijaa”, Jorri kertoo Metsähallituksen vastinneessa kirjeeseen.
2010-luvulla hakkuita on tehty Haapavaaran alueen luonnonmetsissä. Metsätalous on kuitenkin vaikuttanut alueen luontoon jo paljon ennen tätä.
Nurmeksen, Valtimon ja Rautavaaran alueelle hyväksyttiin 1966 puunkasvatuksen voimaperäistämisohjelma eli nk. ”Nurmes-suunnitelma”. Vuoteen 1986 mennessä suunnitelman piirissä oli 170 000 hehtaaria.
Metlan vuonna 1983 julkaiseman selvityksen mukaan voimakkaat hakkuut, lannoitukset ja muut toimet eivät kuitenkaan olleet tuottavia. Poikkeuksellisen metsänhoidon kustannukset olivat saatuun ja ennustettavissa olevaan tuottoon nähden suuremmat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
