Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen

Lähes kaikki kunnat omistavat metsää ja osalla niistä metsät ovat virkistysmahdollisuuksien lisäksi tärkeä tulonlähde. Kuva: Kari Salonen

Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen, jolla ne voivat saavuttaa useita tavoitteita samaan aikaan. Näin totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliiton ja Metsäteollisuus ry:n nettiseminaarissa keskiviikkona.

Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen nosti aluksi esille metsien merkityksen Suomelle ja sitä kautta myös kunnille. Jaatinen valoi samalla uskoa metsäalan loistavaan tulevaisuuteen.

Jaatisen mukaan megatrendit, kuten väestön kasvu, kaupungistuminen ja ilmaston muutoksen torjunta suosivat puusta valmistettuja uusiutuvia tuotteita.

"Metsäteollisuuden tuotteille on kasvava kysyntä. Asiaa katsotaan usein paperin kulutuksen kautta, mutta samalla pitää muistaa, että paketteja liikkuu aiempaa enemmän ja myös hygieniataso nousee."

Myös puurakentaminen on vahvassa myötätuulessa.

Jaatisen mukaan hyvät näkymät ovat poikineet myös investointeja ja lisääkin saattaa olla tulossa.

Metsäalan merkitys Suomelle on korvaamaton. Sen tuoma arvonlisä kansantaloudelle on 12 miljardia euroa. Työtä metsät ja niiden jalostaminen antaa 100 000 suomalaiselle. Metsänomistajia on noin 600 000.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Reina muistutti, että kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa metsien kestävään käyttöön esimerkiksi kaavoituksella.

"Kunnat ovat myös merkittäviä metsänomistajia, mitä ei ole aina tiedostettu. Lähes jokainen kunta omistaa metsää. Kunnilla on yhteensä 430 000 hehtaarin metsäomaisuus."

Metsäomistus on jakaantunut hyvin erilaisiin kuntiin. Suurin metsänomistaja on Oulu noin 20 000 hehtaarin metsillään, mutta myös Helsingillä on noin 10 000 hehtaaria metsää.

"Esimerkiksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen. Metsiä voidaan käyttää ja niiden tuotteilla voidaan korvata fossiilisia tuotteita, mutta samalla metsiin voidaan sitoa hiiltä."

Reinan mukaan kuntametsien merkitys on jatkuvasti monipuolistunut. Niiden talouskäyttö on monelle kunnalle tärkeää, mutta kuntalaisille on merkitystä myös metsien virkistyskäytöllä ja luonnon monimuotoisuuden hoidolla.

"Kunnat luovat paikallisesti ja alueellisesti edellytyksiä metsien kestävälle käytölle. Siihen ne voivat käyttää esimerkiksi kaavoitusta."

Reina nosti esiin myös puun käytön edistämisen rakentamisessa. Kunnat voivat vaikuttaa siihen suoraa omilla päätöksillään. Ne voivat käyttää puuta esimerkiksi vuokratalotuotantoon.

"Meillä on paljon potentiaalia lisätä puunkäyttöä. Sillä saralla emme ole markkinajohtaja, mikä on paradoksaalista, kun ajattelee, miten metsäinen maa Suomi on."

Reinan mukaan sekä kunnat että valtio voivat toimillaan parantaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja houkutella sillä investointeja.

Kuntavaalien jälkeen uusilla kuntapäättäjillä ja luottamushenkilöillä on hyvä tilaisuus päivittää tietonsa oman kuntansa metsävarallisuudesta ja pohtia, millaisia tavoitteita sen käytölle voisi asettaa.

"Siltä osin kunnissa on paljon parantamisen varaa. Tulevien päättäjien kannattaa ottaa kunnan oma metsäomaisuus paremmin haltuun. Kysymys on siitä, miten parhaiten taklataan metsien talouskäytön, virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet", Reina sanoi.