Visakoivu on arvokasta tavaraa – sen kasvatus vaatii aikaa ja omistautumista

Urho Kittilä (oik.) esittelee koealaa, johon on istutettu useaa eri alkuperää olevia visakoivuja. Kuva: Rami Marjamäki

Visaseuran perinteikäs kesäretki keräsi sateisesta säästä huolimatta kaksi bussilastillista visan kasvatuksesta kiinnostuneita kasvattajia ja metsäalan ammattilaisia Pälkäneelle.

Retken aikana tutustuttiin Niitty-Seppälän tilan visakoivikoihin tilan vanhan isännän, Urho Kittilän johdolla. Iltapäivällä retkeläisille esiteltiin maastokierroksella erilaista alkuperää olevia visoja sekä pidettiin karsintanäytös.

Visakoivua kasvatetaan joko siemen- tai kloonitaimista.

Siemenviljelmiltä saatavista siemenistä visautuu 60 – 70 prosenttia, kloonitaimista puolestaan kaikki.

"Kloonivisa on emopuunsa kopio. Kloonipuut ovat kaikki samanlaisia visakuvioltaan, ellei maaperässä tai kasvuolosuhteissa ole haasteita", kertoo visaa kasvattava Martti Kokkonen.

Kloonitaimia kasvatetaan vain hyviksi todetuista emopuista. Niillä päästään mahdollisimman kauniiseen visakuvioon ja puun hyvään runkomuotoon. Rungon pitäisi olla mahdollisimman suora ja tukeva.

Markku ja Anneli Lehtonen kasvattavat visakoivuja metsätilallaan Janakkalassa. Miika Lehtonen (vas.) oli mukana Visaseuran retkellä ensimmäistä kertaa. Kuva: Rami Marjamäki

Martti Kokkosen mukaan samalle alueelle suositellaan istuttamaan useaa eri alkuperää olevaa kloonivisaa. Hän suosittelee istuttamista lähekkäin, mutta ei sekaisin.

Usean alkuperän istuttamisella saadaan suurempi todennäköisyys, että jokin alkuperistä menestyy hyvin. Harvennusvaiheessa huonosti menestyvää alkuperää olevat puut voidaan poistaa.

Myös visakoivikon kohtaamat tuhot herättivät retkeläisissä paljon keskustelua.

"Hirvituhot ovat iso ongelma. Ei visaa kannata istuttaa kuin asuinalueiden lähellä, missä on paljon ihmisten liikettä ja läsnäoloa", Kokkonen kertoo.

Kokkosen mukaan visa-alueet ovat yleensä pieniä, koska ne vaativat niin paljon työtä. Hyvälaatuisen visakoivun kasvattaminen edellyttää säännöllistä karsintaa. Muuten siitä tulee matala ja pensasmainen.

Visojen hoidosta on kokemusta myös Markku ja Anneli Lehtosella sekä heidän lapsenlapsellaan Miika Lehtosella.

Markku Lehtonen istutti visakoivuja eläkkeelle jäätyään. "Alkuun se oli harrastus, mutta nyt se alkaa olla puolipäivätyö", hän naurahtaa.

Anneli Lehtosen mukaan 17-vuotiaasta Miikasta on ollut suuri apu visojen hoidossa: "Miika on erikoistunut korkeiden latvaoksien leikkaamiseen."

Jäävisa on erittäin haluttua ja sitä käytetään muun muassa kitaroiden valmistuksessa. Kuva: Rami Marjamäki

Visakoivu on suosittua erityisesti sisustuksessa ja koriste-esineiden valmistuksessa. Hyvälaatuisesta visakoivusta maksetaan 4–5 euroa kilolta, harvinaisesta tai erityisen kauniista visasta vielä enemmän.

"Parhaat visat ovat hinnaltaan jopa kuuden euron paikkeilla", kertoo Urho Kittilä.

Haluttua visaa on erityisesti visakoivun muunnos jäävisa. Sen kuvio on aaltoilevampi ja vaaleampi kuin tavallisen visan. Kuvio myös muuttuu katsomiskulman ja valon suunnan mukaan.

4–6 -vuotiaaksi asti jäävisa muistuttaa ulkomuodoltaan rauduskoivua.