Tutkijat: Pieni järvi Kanadassa kuvastaa uutta aikakautta, antroposeeniä, jota määrittää ihmisen vaikutus ympäristöön

Tutkijoiden arvion mukaan Crawford-järven pohjassa oleva sakkauma on paras yksittäinen todiste siitä, että uusi ja haastava aikakausi maapallon historiassa on alkanut. Sakkaumaan on sekoittunut mikromuovia, tuhkaa sekä ydinpommien räjähdyksistä tullutta roskaa. LEHTIKUVA/AFP.  

Pieni järvi Kanadassa lähellä Toronton kaupunkia kuvastaa uutta geologista aikakautta antroposeenia, jossa ihmisen vaikutus ympäristöön näkyy geologiassa, kertoi tutkijaryhmä tiistaina.

Crawford-järvi valittiin vuosien harkinnan jälkeen 12 ehdokaspaikan joukosta antroposeenin niin kutsutuksi kultaiseksi piikiksi. Muiden ehdokkaiden joukossa oli muun muassa toinen järvi, koralliriuttoja, jääydinnäytteitä sekä merenlahti Japanissa.

"Crawford-järven pohjasta löydetty sakkauma tarjoaa erinomaisen rekisterin viimeaikaisista ympäristönmuutoksista viime vuosituhannen ajalta”, sanoi tutkijaryhmän puheenjohtaja Simon Turner.

Tutkijoiden arvion mukaan Crawford-järven pohjassa oleva sakkauma on paras yksittäinen todiste siitä, että uusi ja haastava aikakausi maapallon historiassa on alkanut. Sakkaumaan on sekoittunut mikromuovia, tuhkaa sekä ydinpommien räjähdyksistä tullutta roskaa.

Tutkijat sanoivat Ranskassa Lillen kaupungissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa toivovansa, että päätös järven valinnasta antroposeenin kultaiseksi piikiksi rohkaisisi ihmisiä ajattelemaan syvemmin vastuutaan planeetasta.

Uusi ihmisen mukaan nimetty aikakausi seuraa noin 11  700 vuotta sitten alkanutta holoseenia. Antroposeenia ehdotti ensimmäisen kerran Nobel-palkittu tutkija Paul Crutzen vuonna 2002.

Antroposeenilla viitataan siihen, kuinka ihmisen toimet jättävät jälkensä maapalloon ja muokkaavat sen toimintaa.

Brockin yliopiston professorin ja Crawford-järven tutkimusta johtaneen Francine McCarthyn mukaan maapallon toiminnassa ei tapahtunut suurta maailmanlaajuista muutosta ennen 1900-luvun puolivälissä alkanutta niin sanottua suurta kiihdytystä. McCarthyn mukaan vuosisadan puolivälin kehityskulku oli merkki keikahduspisteestä.

"Maan järjestelmä lakkasi käyttäytymästä tavalla, jolla se oli toiminut 11  700 vuotta”, sanoi McCarthy.

Tutkijaryhmän suositukset on vielä hyväksyttävä kahden erillisen komitean määräenemmistöllä ennen Kansainvälisen geologisten tieteiden liiton (IUGS) lopullista validointia.