RIISTAPÄIVILTÄ LYHYESTI
Dna-tutkimusta voidaan hyödyntää suurpetojen seurannassa, sanoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Ilpo Kojola riistapäivillä Oulussa.
Skandinaviassa sata henkilöä etsii maastossa susien ulosteita ja kerää niistä näytteitä dna-tunnistusta varten.
Kojolan mukaan sisäsiittoisuus on vaivannut Skandinavian susia. ”Suden geneettinen monimuotoisuus on kuitenkin parempi meillä kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.”
Vuosien 2001–2013 aikana Venäjältä siirtyi Skandinaviaan 19 sutta.
Metsähallitus on huolissaan lasten luontosuhteen katoamisesta.
Eräkummi-hankkeessa Metsähallitus pyrkii rakentamaan koko maan kattavan verkoston, jossa kalastus- ja metsästyskummit opastavat omalla paikkakunnallaan lapsia ja nuoria eränkäyntiin liittyvissä aiheissa.
Metsästyskummin johdolla käsitellään muun muassa lajintunnistusta, hyviä metsästyskäytäntöjä ja jokamiehen oikeuksia. Toimintaa kokeillaan aluksi pääkaupunkiseudulla kahden riistahoitoyhdistyksen alueella, jonka jälkeen sitä laajennetaan koko maahan.
Petoyhdyshenkilöjärjestelmä vaatii kehittämistä, sanoi Luken tutkija Samuli Heikkinen.
”Yhdyshenkilöiden pitäisi olla riippumattomia tutkimuksen avustajia”, hän totesi.
Koulutusta ja perehdytystä pitäisi lisätä, jotta heiltä saataisiin vain tarkkoja ja varmistettuja petohavaintoja.
Petoyhdyshenkilöinä on noin 2 000 vapaaehtoista. He keräävät ja varmistavat kansalaisten petohavainnot ja syöttävät ne Tassu-järjestelmään.
Luonnonvarakeskus kehittää parhaillaan mobiili-Tassu-järjestelmää.
Petohavainnot voisi sen avulla syöttää Tassuun älypuhelimelta jo maastossa.
Kansalaiset voivat nyt seurata petojen liikkeitä riistahavainnot.fi-sivulla.
Se näyttää Tassu-järjestelmään kirjatut petohavainnot ruutuina, jotka vastaavat luonnossa sadan neliökilometrin aluetta.
Palvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan kerrotaan, minkä ruudun alueella havainto on tehty.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
