Kanta-Hämeestä löytyivät Suomen taitavimmat metsänomistajat

Metsätaitokisa mittaa metsänomistajien taitoja monipuolisesti. Kuvassa metsänomistajat arvioivat koealan puuston pohjapinta-alaa relaskoopeilla. Kuva: Jarmo Palokallio

Metsänomistajat kisasivat lauantaina Ähtärissä metsätaidon Suomen mestaruudesta. Niitä oli tarjolla neljä, yleisen sarjan lisäksi naisille, nuorille ja joukkueille.

Metsätaitokilpailujen perimmäisenä tarkoituksena on metsänomistajien tietojen ja taitojen kehittäminen ja omatoimisuuden lisääminen. Tänä vuonna kisa veti Etelä-Pohjanmaalle noin 260 innokasta metsänomistajaa.

Yleisen sarjan mestaruuden nappasi Kanta-Hämeen Veikko Jaakonsaari 153 pisteellä. Kolmen pisteen päähän jäi metsänhoitoyhdistys Savotan Pentti Oinas.

Naisten sarjan voiton vei Kaarina Turunen Pohjois-Karjalasta. Hän keräsi 134 pistettä. Vain pisteen päähän jäi Tampereen seudun metsänomistajien Liisa Mehtälä. Samalla pistemäärällä kolmanneksi jäi Kanta-Hämeen Sanna Jaakonsaari.

Nuorten kisan voitti Mänty-Saimaan Jatta Nikkanen 136 pisteellä.

Joukkuekisassa paras oli Kanta-Häme, joka peittosi Mänty-Saimaan kahdella pisteellä.

Mestaruus ratkaistiin Tuomarniemen metsäoppilaitoksen läheisyyteen tehdyllä 2980 metriä pitkällä radalla, jonka varrella oli metsätaitoja ja arviointisilmää mittaavia tehtäviä. Tehtävät kattoivat sekä puuston tilavuuden että hoitotarpeen.

Reitin kiertoon oli varattu aikaa tunti ja 46 minuuttia. Ikähyvityksen ansiosta 60 vuotta täyttäneillä oli aikaa käytössä kaksi tuntia ja 6 minuuttia.

Yksi helpoimmista rasteista on perinteisesti ollut puun pituuden määrittäminen. Tällä kertaa eteläpohjalaisuus toi siihen oman vaikeuskertoimensa.

"Voi olla, että kilpailijat ennakoivat puiden kasvavan täällä heikosti. Tuomarniemen metsäoppilaitoksen ympärillä tilanne on kuitenkin toinen", totesi kilpailun järjestelyistä vastannut Heikki Mäkelä Suomenselän metsänhoitoyhdistyksestä.

Mäkelä odotti, että varsinaiset voittoon vievät tai siltä pudottavat erot syntyvät puuston tilavuuden arvioinnissa ja leimauksen onnistumisessa.

Vuosien saatossa metsänomistajien into metsätaitokisoihin on lievästi vähentynyt. Parhaimmillaan kisoihin on osallistunut kaksi kertaa nykyistä enemmän metsänomistajia.

"Ehkä tämä kertoo, että ihmiset ovat vieraantuneet metsistään. Metsänomistajat ovat muuttaneen kaupunkeihin ja osa heistä luistaa metsiensä hoidosta", Mäkelä totesi.

Mäkelän mukaan yhä useampi metsänomistaja on myös ulkoistanut metsänhoidon. Hän toivoo, että metsänomistajat eivät antaisi metsäasioissa päätäntävaltaa täysin ulkopuolisille.

"Olisi hyvä, jos metsänomistajat tietäisivät edelleen, mitä metsässä pitää tehdä. Metsätaitokilpailut ovat hyvä paikka verestää metsän mittauksen ja arvioinnin taitoja sekä pohtia tarvittavia toimenpiteitä."

Kisajärjestelyt olivat pienen paikkakunnan metsänhoitoyhdistykselle melkoinen ponnistus.

"Ei tämä olisi onnistunut ilman yhteistyökumppaneita", kiitteli Mäkelä.

Ähtärin kaupungin liikuntatoimelta tuli tukea tuloslaskentaan. Tuomarniemen eli Sedun oppilaitokselta taas löytyivät sopivat tilat sekä opettajia auttamaan tuloslaskennassa ja liikenteen ohjauksessa.

Paikallisten metsäammattilaisten Kulopojat -yhdistys taas tarjosi osaamistaan radan rakentamisessa.