Kaavabyrokratia jyrää metsissä – metsänomistaja ei selviä ilman juristin apua

Stor-Kvisin tilalla peltoa metsitettiin 50 vuotta sitten. Nyt kuusikko on merkitty kaavassa luontoarvoltaan paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. "Metsityksessä on ilmeisesti onnistuttu myös kaavoittajan mielestä", tilan isäntä Anders Engberg naurahtaa. Kuva: Kari Salonen

"Saako meidän tilallamme harjoittaa vielä maa- ja metsätaloutta vai onko tilamme vain mukava kulissi tällä alueella?" Näin kuvaa maanviljelijä-metsänomistaja Anders Engberg kaavamääräysten kanssa painiskelevan maanomistajan mietteitä.

Stor-Kvisin tila sijaitsee Kirkkonummen Jorvaksessa Uudellamaalla. Anders Engbergistä tuli tilan isäntä 1988. Hänen suvullaan tila on ollut jo liki 150 vuotta. Tilan 170 hehtaarista metsää on noin sata.

Kaavoitusasioita Engberg sanoo opetelleensa kantapään kautta. Se oppi ei kuitenkaan riitä, sillä eteen tulee jatkuvasti uusia ennalta arvaamattomia tilanteita.

"Pakko on käyttää juristin apua."

Kaavoitusmääräyksiä valvovien kunnan viranomaisten käsitykset saattavat muuttua nopeasti esimerkiksi maisematyöluvan suhteen.

"Meillä oli hakkuukohde, johon kunnan mukaan ensin tarvittiin maisematyölupa. Sitten meille ilmoitettiin, että lupaa ei tarvitakaan, mutta hakkuista tuli valituksia ja lupa tarvittiin taas. Lopulta hakkuiden jälkeen tuli päätös, ettei maisematyölupaa olisi tarvittukaan."

Engberg huomauttaa, ettei lupaprosessi ole metsänomistajalle suinkaan ilmaista.

"Ensiharvennuksissa pelkät luvat maksavat niin paljon, että lopputulos jää miinukselle."

Metsätalouden harjoittajan on Engbergin mukaan vaikea saada näkemyksiään esille kaavoitusasioissa, kun alueen muiden käyttäjien tarpeet arvioidaan tärkeämmiksi.

"Kaavassa saattaa traktorin ajoura olla merkitty ulkoilureitiksi. Saako sellaista vielä käyttää metsätöihin vai aiheuttaako se muissa ihmisissä polkuraivoa?"

Metsänomistajan kapeasta tilasta kertoo Engbergin mukaan se, että taimikonhoitotöihin hän sai ryhtyä vasta, kun kunnan ympäristösihteeri tuli osoittamaan, mitkä siemenpuumännyt taimikossa säästetään.

Engberg toivoo, että kaavoitusasioissa käytettäisiin enemmän mielikuvitusta, eikä vain kieltoja.

Lupabyrokratia ja ennalta arvaamattomat käänteet kaava-alueiden hakkuusuunnitelmissa karkottavat myös puunostajia. Metsäyhtiöt hankkivat puunsa mieluummin alueilta, missä ne eivät törmää kaavaongelmiin.

"Osa puunostajista kiertää kokonaan tällaiset kohteet", ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n metsäasiantuntija Stefan Borgman kertoo.

"Stora Enso ostaa toki myös maisematyölupakohteita, vaikka tehtaat pyörisivät ilman näitä puita. Yksittäiselle metsänomistajalle voi sen sijaan aiheutua rajoitusten vuoksi huomattavia menetyksiä", Stora Enso Metsän yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila sanoo.