Tuttua lähimetsuria arvostetaan
HÄMEENLINNA (MT)
”Hankala olisi koneella tuolta repiä puuta. Metsurityönä saa parhaan jäljen”, toteaa metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsuri Heikki Hakkarainen.
Renkolainen pelto on jäänyt vuosikymmeniksi viljelemättä ja hoitamatta. Sarkaojat puskevat tiheää sekapuustoa, ojien välillä on väljempää.
Hakkaraiselle ryteikön harventaminen merkitsee noin kolmen viikon työmaata. Puut päätyvät enimmäkseen polttoaineeksi Elenian voimalaan Hämeenlinnaan.
Hakkarainen tekee hakkuutyötä yleensä neljä kuukautta vuodesta, loput taimikonhoitoa ja istutuksia. Metsurityönä puuta kaadetaan esimerkiksi ylitiheistä metsistä, ylispuuhakkuissa ja siellä, missä maasto ei kanna koneita.
Metsänhoitoyhdistykset ovat nykyisin suurimpia metsureiden työllistäjiä, sillä yhtiöt ovat ulkoistaneet lähes kaikki tekijänsä.
Puuliiton tes-neuvottelukunnan jäsenenä Hakkarainen tuntee halpametsureiden ongelman.
”Samat firmat ovat tuoneet metsureita vuosikausia, varsinkin istutuksille ja raivauksille. Rehellisiltä tekijöiltä jää hommat saamatta.”
Joskus halpatyö tosin teettää lisätyötä ammattilaisille. Hakkarainen on törmännyt istutustyömaahan, jolla piti korjata edellisten tekijöiden jättämää jälkeä.
”Kyllä pitäisi ymmärtää, ettei kymmenen sentin istutushinnalla työstä makseta kunnon palkkaa.”
Alueneuvoja Teemu Lahdensivun mukaan metsänomistajat luottavat yhdistyksen metsureihin, sillä pitkältä ajalta tutut tekijät tunnetaan seudulla. Rengossa yhdistyksellä on kaksi metsuria.
”Tuttu metsuri merkitsee aika paljon. Harva metsänomistaja lähtee varsinaisesti kilpailuttamaan metsänhoitotöitä.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
