Tyypillinen untuvikko-metsänomistaja on 55–60-vuotias – tilan myyminen ulkopuoliselle on vaikeaa

Moni suomalainen opettelee metsäasioita eläkeiän kynnyksellä. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Kun suomalaisella on ikävuosia mittarissa 55–60 vuotta, elämänkokemusta on ehtinyt karttua ja eläkeikä alkaa häämöttää. Moni kokee tuossa iässä kuitenkin aivan uuden vaiheen elämässään: tulee metsänomistajaksi.

Syy metsien omistuksen siirtymiseen vasta näin varttuneessa iässä on se, että iäkkäät omistajat pitävät usein metsästään kiinni viimeiseen hengenvetoon asti, kertoo metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö Pellervon Taloustutkimuksesta. Vasta perinnönjaon jälkeen omistus vaihtuu.

Suomalaiset yksityismetsät ovat vankasti miesten hallussa. Kolmea neljäsosaa metsätiloista hoitaa mies.

”Tilan hoidosta vastaavien naisten osuudessa ei ole tapahtunut muutosta pitkiin aikoihin, eikä suuria muutoksia hetkessä tule”, Rämö sanoo.

Tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen kysymys on, tuleeko jatkossa enemmän metsätiloja myyntiin kuin nykyisin.

”Monellekaan maalla kasvaneelle ei tule kyseeseen, että tilaa myytäisiin suvun ulkopuolelle. Onko myyminen tulevaisuudessa helpompaa urbaanille sukupolvelle?” Rämö miettii.

Jos näin on, keskimääräinen tilakoko voi lähteä nousuun. Toistaiseksi suunta on ollut laskeva: tilat pirstoutuvat. Nykyään metsätilan keskikoko on noin 30 hehtaaria, kun vielä vuonna 1990 se oli 39 hehtaaria.

Myös valtiovalta koettaa vängätä tilakokoa nousuun suosimalla esimerkiksi verotuksessa yhteismetsiä. Rämö ei kuitenkaan jaksa uskoa, että politiikan keinoin rakenteisiin saataisiin nopeasti muutoksia aikaan.

Metsänomistajilla pelissä ovat suuremmat arvot kuin taloudelliset asiat.

Jotain on kuitenkin jo viimeksi kuluneinakin vuosina tapahtunut.

”Hyvin isojen ja hyvin pienten tilojen lukumäärät ovat kasvaneet. Välikoon tilojen osuus on pienentynyt aikaisemmasta.”