Metsänomistajan oikeudet tiukilla Kangasalla: ”Kartoittaja veti vapaalla kädellä suuria luontokohteita, rantatonttien määrää vähennettiin"
Metsänomistajan kannattaa olla valppaana heti kaavan alkuvaiheessa.
Esa-Pekka (vas.) ja Matti Penttilä suunnittelevat sukupolvenvaihdosta Kuhmalahdella. Alueneuvoja Oiva Vierikka kehottaa metsänomistajia olemaan valppaana heti kaavan alkuvaiheessa. Kuva: Rami MarjamäkiMetsänomistajat ovat näreissään Kangasalan Kuhmalahdella tekeillä olevista yleiskaavoista.
”Kartoittaja on vetänyt metsiin vapaalla kädellä suuria luontokohteita ja rantatonttien määrää on vähennetty roimasti aiemmasta”, alueneuvoja Oiva Vierikka Metsänhoitoyhdistys Roineesta kertoo.
Hän kehottaa metsänomistajia olemaan aina valppaana heti kaavan alkuvaiheessa, kun ensimmäisiä kartoituksia tehdään.
”Kuhmalahdella kartoittaja oli tehnyt suunnitelmat jo ennen kuin metsänhoitoyhdistys pääsi kertomaan näkemyksensä”, hän harmittelee.
Kangasalan kunta laatii parhaillaan rantaosayleiskaavaa ja osayleiskaavaa kahdelle kylälle. Luonnokset ovat Kangasalla nähtävillä ja huomautukset niihin pitää antaa huomiseen tiistaihin mennessä.
Luontokartoituksen on tehnyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.
”Yleiskaavoihin on merkitty useita metsälakikohteita, jotka on vedetty ’isolla pensselillä’. Lain mukaan metsälakikohteiden määrittely kuuluu kuitenkin yksiselitteisesti metsäkeskukselle”, Vierikka toteaa.
Lisäksi rantakaavan luontoselvityksessä on lukuisia laajoja liito-oravakohteita, joissa on Vierikan mukaan ohitettu nykyinen ohjeistus siitä, kuinka orava huomioidaan.
”Liito-orava-alueiden merkintä ei ole perusteltua yleiskaavoituksessa senkin vuoksi, että niiden sijainti muuttuu ajan myötä. Laajimmat merkityt kohteet ovat yli viiden hehtaarin kokoisia, vaikka esimerkiksi ympäristökeskus on rajannut liito-oravan alueen pesän välittömään ympäristöön”, hän ihmettelee.
”Jos rajaukset tehtäisiin virkamiestyönä ja lain mukaan perustellen, asiat etenisivät niin kuin pitää. Nyt konsultti vetää karttoihin laajoja suojelualueita vapaalla kädellä”, Vierikka ihmettelee.
FCG:n luontokartoittaja Marja Nuottajärvi sanoo, että luontokartoitukset perustuvat siihen, mitä maastossa on.
”Näillä kohteilla on paljon muitakin luontoarvoja kuin metsälakikohteet. Viittaukset metsälakikohteisiin voitaisiin jättää pois ja silti kartalle olisi merkitty samat kohteet.”
Laajoja liito-orava-alueita hän perustelee sillä, että oravan pesäpaikka voi tuhoutua, jolloin se tarvitsee uuden pesän ja poikasetkin tarvitsevat liikkumatilaa.
”Elykeskusten arviot oravan tarvitsemasta alueesta perustuvat eri asioihin.”
Vierikan mukaan kaavoituksessa pitäisi heti alusta lähtien ottaa huomioon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.
”Nyt otetaan huomioon vain ekologia.”
Hänen mielestään koko luontoselvitys pitäisi perata uudestaan, koska maanomistajan oikeusturva on pahasti koetuksella.
Kaavat etenevät vauhdilla, luonnokset ovat nähtävillä enää tiistaina, kaavaehdotus tulee helmikuussa ja kunnanvaltuusto päättää kaavasta toukokuussa.
Maanomistajien asema on heikentymässä myös rantakaavoituksessa.
”Kun kunta oli vielä Kuhmalahti vuonna 2007, kaavan valmisteluaineistossa on 215 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Nyt Kangasala esittää enää 71 paikkaa”, Vierikka laskee.
Kangasalan vuoden 2001 rantaosayleiskaavassa on rantarakennuspaikkoja 5,3 rantakilometriä kohti, mutta Kuhmalahdelle mitoitetaan enää 4 paikkaa.
”Tässä mennään aika rajusti tiukempaan suuntaan”, Vierikka toteaa.
Luonnoksissa rantavyöhyke on monin paikoin reilusti yli 200 metriä leveä, jolloin se alkaa vähentää haja-asutusalueen rakennuspaikkoja.
Hänen mielestään rantojen läheisyyttä pitäisi saada hyödyntää enemmän luontaisina hyvinä rakennuspaikkoina, kunhan luontoa ei häiritä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
