Ministeri Essayah: Kun EU-alueen päästöjen vähentäminen on vaikeaa, katseet käännetään pohjoismaiden hiilinieluihin
Suurin uhka Suomen metsäpolitiikalle on, että alaan vaikutetaan muiden politiikan alojen kautta, arvioi maa- ja metsätalousminiseri Sari Essayah (kd.). Median uutisointi metsäaiheista on hänen mukaansa yksipuolista.
Suomen metsävaikuttaminen EU:n suuntaan on ollut ristiriitaista, mutta nyt hallitus pyrkii parantamaan sen tehokkuutta, lupaa Sari Essayah (kd.). Kuva: Jarno MelaKansallisen metsäpolitiikan suurin uhka on, että metsäpolitiikkaan pyritään vaikuttamaan muiden alojen kautta, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tiedotteessa.
”Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetukset tulevat muun sääntelyn kautta, vaikka niiden vaikutukset ovat erittäin suuret juuri metsäsektorille”, Essayah sanoo.
”Kaikkien metsää sivuavien aloitteiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan, kun uutta sääntelyä tulee koko ajan. Metsiä koskevien aloitteiden yhteisvaikutusten arviointi ja metsien rooli osana biotaloutta ovat keskeisiä uuden komission haltuun otettavia asioita.”
Metsien monitorointia koskeva asetus tuo Essayahin mukaan lisäkuluja, mutta ei lisäarvoa metsätietoon. Suomessa on yli sadan vuoden perinne metsien inventoinnista.
”Tässäkin asiassa meitä kuultiin, mutta ei kuunneltu. Komission ajattelussa näkyy se, että kun fossiilisten alas ajaminen on poliittisesti vaikeaa, käännetään katseet pohjoismaiden metsien nielujen kasvattamiseen. Monet pelkäävät, että metsätiedon keruulla ne maat, joilla ei ole omia metsiä, ovat valmiita rajoittamaan metsäisten maiden metsien käyttöä”, Essayah sanoo.
”Viime hallituskausi osoitti sen, että kun hallitus ei pääse linjasta yksimielisyyteen, Suomen näkemystä ei huomioida.”
Essayahin mukaan EU:n suuntaan menevät viestit Suomen metsien tilasta ja käytöstä ovat ristiriitaisia, sillä hallituksen linjauksen lisäksi mepit ja ympäristöjärjestöt viestivät omaa asiaansa.
”Viime hallituskausi osoitti sen, että kun hallitus ei pääse linjasta yksimielisyyteen, Suomen näkemystä ei huomioida.”
Suomalaisten huonoa tietämystä metsistä on turha ihmetellä, sanoo Essayah. Hänen mukaansa media toistaa samaa narratiivia tutkimustuloksista huolimatta.
”Kuten Luken uusimmat tutkimustulokset osoittivat, että metsien kasvu on palannut kasvu-uralle ja nielujen määrän taittuminen oli lyhytaikaista, mediassa jatkettiin vanhan väärän kuvan kertomista nielujen romahtamisesta”, Essayah kritisoi.
”Sama ihmetys koskee yksipuolisesti samojen yksipuolista tulkintaa edustavien tutkijoiden käyttämistä median asiantuntijoina. Pitkään väitettiin totuutena, että Suomi joutuu ostamaan miljardeilla päästöoikeuksia metsien nielujen alenemisen seurauksena, vaikka ei ole mitään tietoa tällaisten markkinoiden olemassaolosta, saati tarvetta eikä ole poliittisia aikomuksiakaan tähän suuntaan.”
”Uusin hulluus koskee EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, joka suosii fossiilipohjaisia muovikuppeja uusiutuvien pakkausmateriaalien sijaan.”
Essayahin mielestä olisi tärkeämpää keskittyä Venäjän hyökkäyssodan seurauksiin kuin hiilinielukeskusteluun.
”Tilanne on poikkeuksellinen, kun Suomen tulee korvata Venäjältä tuodun raakapuun ja hakkeen määrä omin keinoin. Tässä tilanteessa emme kaipaa EU:lta poliittisia metsän käytön rajoituksiin tähtääviä toimia. Olen nostanut esiin tämän Suomelle ison haasteen ministerineuvostossa ja saanut sille ymmärrystä.”
Lisäksi puupohjaisten tuotteiden merkitystä fossiilisten korvaajana ei ole ole otettu tosissaan, Essayah pohtii.
”Uusin hulluus koskee EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, joka suosii fossiilipohjaisia muovikuppeja uusiutuvien pakkausmateriaalien sijaan. Tämä osoittaa, että EU:sta puuttuu syväymmärrys biotaloudesta, joka tuottaa korkean lisäarvon tuotteita.”
Hänen mukaansa paljon päästöjä tuottava rakennussektori tarvitsisi ohjaavaa lainsäädäntöä, jotta siirtymä vähähiiliseen rakentamiseen tapahtuisi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
