Ministerin ohje ”ammutaan tavattaessa” on edelleen voimassa ‒ villisikakanta jatkaa levittäytymistään

Kuvituskuva tarhatusta villisiasta. Kuva: Lari Lievonen

Suomalaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä venäläisten kanssa, jotta valtakunnan rajan tällä puolen olisi ajantasaista tietoa villisikakannan kehityksestä ja liikehdinnästä Venäjällä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset haastavat myös villisikakannan hallintaa. Erityisesti tilanne haastaa afrikkalaisen sikaruton torjunnan.

Viime maanantaina Imatralla oli koolla joukko muun muassa metsästäjien, sikayrittäjien ja riistahallinnon edustajia valtakunnallisessa villisikahankkeen avausseminaarissa.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ja Suomen Sikayrittäjien hallinnoiman kehittämishankkeen tavoitteena on edelleen pienentää afrikkalaisen sikaruton (ASF) riskiä.

Hanke kestää elokuun 2023 loppuun.

”Muun muassa ASF-riskeistä tiedottamista on tarkoitus jatkaa ja edistää edelleen kannan hillitsemistä lisääviä käytännön toimia”, kertoi Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg.

Sikayrittäjät ovat jo vuodesta 2017 alkaen maksaneet metsästäjille toiminta-avustusta kaadetusta villisiasta, josta on lähetetty näyte Ruokavirastoon.

Avustusta on maksettu yli 500 metsästysseuralle. Summa on tällä hetkellä 137 euron suuruinen.

”Keskeisin toimenpide on edelleen villisikojen metsästys. Tiedotusta ja oppia tarvitaan nyt uusilla alueilla lännessä ja Tornionjokilaaksossa. Tietojen saaminen valtakunnan rajan tapahtuvista muutoksista villisikakannassa ontällä hetkellä haaste”, totesi Berg.

Samasta tietojen saannin haasteesta oli huolissaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), joka osallistui tilaisuuteen.

”Euroopan unionin maatalousneuvostossa ei ole pidetty neljään vuoteen yhtään kokousta, missä ei olisi puhuttu villisioista. Kannan hallinta on ydinkysymys.”

Hänen ministerivuosiltaan yhtenä legendaarisimmista lauseista on jäänyt elämään ohje ampua villisika tavattaessa, Leppä muisteli hyväntuulisena.

”Ja se ohje on edelleen voimassa.”