Suomalaissahat ovat kilpailijoita kiperämmässä tilanteessa – "Tämä on tuottajapuolen pölhöyttä"

Tukkien kysyntä hiljenee, kun sahoilla jarrutetaan tuotantoa. Kuva: Lari Lievonen

Vahvasta eurosta ja Keski-Euroopan hyönteistuhoepidemiasta on kehkeytynyt suomalaisille sahoille myrkyllinen liemi, josta ainoa selviytymiskeino näyttää olevan tuotannon supistaminen.

Ahdinko on erikoinen siinä mielessä, että sahatavaran maailmanlaajuisessa kysynnässä ei ole tapahtunut romahdusta. Kysyntä on laskenut mutta ei mitenkään dramaattisesti.

”Tämä on tuottajapuolen pölhöyttä”, kommentoi Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra.

Hänen mielestään on ymmärrettävää, että tuhoja kärsineistä Euroopan metsistä dumpataan halpaa tukkia ja sen myötä halpaa kuusisahatavaraa maailmanmarkkinoille. Sen sijaan mäntysahatavaran ylitarjonta ei käy hänen järkeensä.

”Suomessakin taidettiin sahata läpi kesän, vaikka asiakkaat olivat pari kuukautta lomilla. Tämä tilanne ei korjaannu muuten kuin tarjontaa pienentämällä. Kysyntä ei lisäänny talvea vasten.”

Vielä viime vuoden alussa elettiin täysin erilaisessa markkinatilanteessa. Tuotanto ja tukkikauppa kävivät kuumina. Vuosi sitten syksyllä sahatavaran vientihinnat kääntyivät laskuun, joka on vain jyrkentynyt kuluvan vuoden aikana.

Danske Bankin ruotsalaisessa metsäalan analyysissä viime kuukausien hinnanlaskua kuvataan historiallisen nopeaksi. Kopra on pannut saman ilmiön merkille.

”Lasku on ollut kesän aikana todella nopea ja voimakas.”

Ruotsalaisen sahayhtiö Holmen Timberin toimitusjohtajan Johan Padelin arvio on synkkä.

”Ruotsalaiset ja etenkin suomalaiset sahat kärsivät eniten, koska meillä ei ole Keski-Euroopan halpaa tukkia”, hän kommentoi Danske Bankin analyysissa.

Erityisen kehnot kortit ovat suomalaisilla. Päivänselvää on, etteivät keskieurooppalaiset sahat ryhdy ensimmäisinä rajoittamaan tuotantoa, kun heillä on tuhokatastrofin vuoksi edullista tukkia saatavilla.

Ruotsalaistenkaan hätäpäivä ei ole vielä käsillä: halpa kruunu antaa puskuria. Lisäksi myös Etelä-Ruotsissa on kärsitty kaarnakuoriaistuhoista ja tukin hinta on pudonnut. ”Ruotsissa on tukki vähintään kymmenen prosenttia edullisempaa kuin meillä. Se tekee paljon”, Kopra sanoo.

”Se on ihan selvää, että meidän toimialallamme kärsitään vahvasta eurosta.”

Useat suomalaiset yritykset ovat jo ilmoittaneet tuotannon vähentämisestä tulevana talvena. Se ei lupaa hyvää Antti Rinteen (sd.) hallituksen asettamille kunnianhimoisille työllisyystavoitteille. Työ tehtailla, metsässä ja liitännäisillä aloilla vähenee vääjäämättä.

”Sahatavara on ollut Suomelle viidenneksi suurin vientituote. Sillä on merkitystä myös työllisyydelle.”

Toistaiseksi ei näytä siltä, että edessä olisi samanlaista rojahdusta kuin edellisen ylikuumentumisen – vuoden 2007 – jälkeen.

”Vuonna 2007 hintatasossa oltiin paljon korkeammalla kuin viime syksyn huipussa. Sen jälkeen finanssikriisi vielä pahensi pudotusta. Sellaista ei ole nyt näköpiirissä”, arvioi tutkija Antti Mutanen Luonnonvarakeskuksesta.

”Vaikka uhkia on, maailmantalouden ennustetaan yhä kasvavan, vaikkakin hidastuen.”

Yksi tämän syksyn pulma on varastojen täyttyminen. ”Sahatavaravarastot ovat olleet todella korkealla sekä tuottajilla että ostajilla”, Mutanen sanoo.

Sahateollisuudessa laihat vuodet ovat säännöllinen riesa eikä lihavinakaan vuosina kääritä sellaisia mojovia tuottoja kuin selluteollisuudessa on tehty. Silti raaka-aineen tuottajalle tukkikauppa on paljon kannattavampaa kuin kuidun myynti, vaikka rahaa tehdään eniten kuitua ja sahojen sivutuotteita jalostavissa tehtaissa.

Pekka Kopran mielestä toimialan lukkoja ei voida avata juuri muuten kuin puumarkkinoihin vaikuttamalla. ”Tämä puukaupan käyminen tukin hinnalla pitäisi jollain tavalla ratkaista”, hän pohtii.

Vaikka sellutehtaita tulisi lisää ja kuitupuulle ihan uusia ostajia, sekään ei Kopran mielestä automaattisesti paranna tilannetta sahojen kannalta.

”Tähän asti kovat hakkuumäärät ovat tarkoittaneet sahateollisuudelle sitä, että meidän raaka-aineemme hinta on noussut.”