UPM:n mukaan kriittisessä painopaperissa hiersi puolen tunnin työaikalisäys, Paperiliiton mukaan vaatimus siirtymisestä nelivuorokäyntiin

Kiista painopapereista kaatoi lähellä olleen sovun neljällä muulla toimialalla. Sopimuskaudet olisivat olleet nelivuotisia puolivälitarkistuksella. Kuva: Petteri Kivimäki

Paperiliiton ja UPM:n näkemykset siitä, mihin sopu painopapereiden alueella kaatui, eroavat toisistaan. UPM kertoi tänään, että kynnyskysymykseksi tuntui muodostuvan alle puolen tunnin palkallinen viikoittainen lisätyöaika, joka olisi mahdollistanut joustavammat kesälomajärjestelyt. Viikkotyöaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olisi noussut UPM:n mukaan puolisen tuntia eli 34,5 tunnista 34,9 tuntiin.

Neuvottelut painopapereissa keskeytyivät jo viime viikolla. Paperiliitto halusi kuitenkin, että painopapereiden kiistakin olisi ratkottu, jotta neljän muun alan sovintoesitys olisi hyväksytty.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan kynnyskysymys ei ollut työaikalisäys. Vanhalan mukaan UPM:n tavoitteena oli siirtyä niin sanottuun nelivuorokäyntiin. Siitä luovuttiin Vanhalan mukaan jo 1980-luvulla, koska se koettiin liian raskaaksi työntekijöiden kannalta.

Lisäksi kiistan aihe oli Vanhalan mukaan ulkoistukset, joilla väkeä olisi vähennetty esimerkiksi tuotevarastoista.

UPM julkisti verkkosivuillaan iltapäivällä jo neuvotellut sovintoesitykset neljälle alalle. Vanhalan mukaan liitto olisi ollut valmis hyväksymään esitykset.

UPM:n mukaan selluliiketoiminnan sovintoesitys sisälsi jatkuvaan ympärivuotiseen käyntiin siirtymisen ja työvoiman joustavamman käytön pitkien huoltoseisokkien aikana. Määräaikaisen työvoiman käytön rajoitukset olisivat poistuneet. Palkanmuodostus olisi tukenut henkilöstön oppimista ja osaamista sekä toimintatapojen kehittämistä.

UPM:n erikoispapereissa sovintoesitys olisi yhtiön mukaan tukenut entistä laajempaa paikallista sopimista myös tehdastasolla ja tehnyt juhlapyhäkäynnin aiempaa kannattavammaksi. Palkanmuodostus olisi tukenut hyvästä työsuorituksesta palkitsemista.

UPM Raflatacin sovintoesitys olisi UPM:n mukaan mahdollistanut Tampereen erikoistuotetehtaan resursoinnin ja kapasiteetin hallinnan huomioon ottavien työaikajärjestelmien sekä niitä tukevan palkkausmallin rakentamisen. Se olisi mahdollistanut myös kapasiteetin käyttöasteen nostamisen, mikä olisi lisännyt tuotannon tehokkuutta ja työllistämismahdollisuuksia.

UPM Biofuelsiin eli Lappeenrannan biojalostamolle esitettiin työvuorojen ja koulutuksen joustavaa käyttöä vuorotyössä. Palkkarakenne olisi tukenut entistä paremmin henkilökohtaista kehittymistä ja hyvää suoriutumista. Lisäksi olisi sovittu toimitusvarmuutta parantavista järjestelyistä.

Kaikissa sovintoesityksissä kausipalkka olisi korvattu tuntipalkalla, mutta vuosiansio säilynyt ennallaan. Lisäksi olisi maksettu yleisen linjan mukaiset sopimuskorotukset. Uudet sopimukset olisivat olleet nelivuotisia eli sopimuskausi olisi ollut kaksi kertaa pidempi kuin aiemmin. Palkkojen tarkistuksesta olisi neuvoteltu kahden vuoden kuluttua.

Lue lisää:

"Pattitilanne jatkuu, eikä sopu näytä olevan lähellä", Inderesin Viljakainen arvioi UPM:n työtaistelua - Sellutehtailla suurimmat menetykset

Paperiliitto hylkäsi sovittelijan esitykset UPM:n neljälle toimialalle – lakko jatkuu 14.5. asti

”Suuri pettymys”, UPM kommentoi Paperiliiton päätöstä hylätä sovintoesitykset