Kuusi siementääkeväthangille
Kuluva käpyvuosi on ollut runsas ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen valtapuu kuusi lähettää nyt siemeniään matkaan keväthangille ennen seuraavaa kukintaansa.
Hyviä käpyvuosia kuusella on etelässä noin 4–5 vuoden välein ja pohjoisessa joka 9–10 vuosi. Kuusi lisääntyy pääasiassa suvullisesti ja vain poikkeustapauksissa kasvullisesti.
Se aloittaa kukintansa lämpötilasta riippuen touko–kesäkuussa. Samaan puuhun kehittyvät sekä alaoksistoon sijoittuvat hedekukat että korkeammalla pölytystä odottavat emikukat.
Emikukasta kehittyy viimein käpy, jonka suomujen alla voi olla jopa 200 siementä.
Kävyn kypsyessä loppukesällä sen väri vaihtuu vihreästä tavallisesti ruskeaan.
Yleensä siemenet talvehtivat suomujen alla, kunnes keväällä lämpö kuivattaa kävyt, käpysuomut aukeavat ja siemenet varisevat luomaan uutta puusukupolvea. Lenninsiipensä avulla siemen kulkeutuu ilmavirtausten ja tuulen mukana etäämmälle emopuustaan.
Hyvä käpyvuosi ei tarkoita aina hyvää siemenvuotta. Osa kuusen siemenistä tuhoutuu sieni- ja loistauteihin sekä hyönteisten aiheuttamiin vaurioihin. Noin puolet siemenistä jää hedelmöittymättä.
Kuusen siemenet ovat myös tärkeä ravinnonlähde monille eläimille, kuten oraville ja pikkukäpylinnuille, ja huonot käpyvuodet tietävät niille yleensä ankaria aikoja.
Suurinkin puu on ollut joskus pieni taimi. Kuusen kehitys tukkipuuksi vie noin 60–70 vuotta, mutta puu voi saavuttaa jopa 250–400 vuoden iän. Hyvällä kasvupaikalla kuuselle voi kertyä pituutta jopa 40 metriä.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee
luontokartoittajaksi.
Hän kertoo ajankohtaisista luontoasioista noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
