Kimmo Tiilikainen: Suomi kuntoon

Helsingin Sanomien viimeisin mielipidemittaus vahvistaa, että suomalaiset haluavat muutosta politiikkaan. Siihen on mahdollisuus huhtikuun vaaleissa.

Vaaleissa on kysymys Suomen isojen ongelmien ratkaisemisesta. Velkaantuvan talouden, pahenevan työttömyyden, heikkenevien palvelujen, kiristyvän verotuksen ja syvenevän eriarvoistumisen kierre on katkaistava. Suomi tarvitsee uuden suunnan. On päätösten aika.

Suomen kuntoon laittaminen tarkoittaa, että meille turvallisuutta ja hyvinvointia tuonut ulkopolitiikan pitkä linja pitää.

Se tarkoittaa lisää työpaikkoja, vastuullista taloudenpitoa, oikeudenmukaisempaa politiikkaa ja koko maan tasapainoista kehittämistä. Tarvitaan myös parempaa johtajuutta ja jäntevämpää päätöksentekoa.

Keskustan tavoitteena on Suomi, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa luontaisilla vahvuuksillaan ja osaamisellaan. Biotalous – ruoka, puu ja puhdas vesi – on yksi vahvuutemme. Kotimaisen energian osuutta on nostettava ja suomalaisen ruuan vientiä lisättävä. Tukin ja kuitupuun käyttöä puutuoteteollisuudessa ja sellu- ja kartonkitehtaissa on mahdollista lisätä 10 miljoonalla kuutiolla.

Näin syntyy lisää työpaikkoja, joita Suomi tarvitsee, jotta palvelut voidaan turvata ja velkaantuminen lopettaa.

Työllistävän biotalouden edellytys on elinvoimainen maaseutu. Vaaleissa ratkaistaan, jatkuuko ihmisten, työpaikkojen, palvelujen ja päätöksenteon keskittäminen vai saako koko maan tasapainoinen kehitys ihmisten tuen.

Keskusta katsoo, että Suomen kaikki voimavarat on saatava käyttöön.

Työllistämisen edellytykset on luotava koko Suomeen ja turvattava eriasteinen koulutus. Liikenne- ja muita investointeja on tehtävä tasaisesti koko maahan.

Lähipalvelut kuuluvat jokaiselle. Kuntien ja maakuntien kansanvaltaista päätöksentekoa on vahvistettava ja mahdollistettava paikalliset kokeilut tarvittavista uudistuksista.

Maaseudulla on turvattava elämisen edellytykset. Jos nykyinen keskittymis- ja keskittämiskehitys jatkuu, menetämme mahdollisuudet työpaikkoihin. Samalla Suomi repeäisi kahtia. Siihen meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa.

Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan lisätä purkamalla liian pitkälle mennyttä byrokratiaa. Jos koko yhteiskunnassa on byroslavian tuntua, maaseudun ja sen asukkaiden elämää sääntely hankaloittaa vielä kahta kovemmin. Esimerkiksi maanviljelijöiden kohtelu lähentelee jo mielivaltaa. Byrokratiaa on vähennettävä kaikilla aloilla asumisesta yrittämiseen.

Keskusta esittää, että seuraava hallitus sopii osana laajempaa yhteiskuntasopimusta myös maan sisäistä kehitystä tasapainottavista ratkaisuista. Samalla kun muuttoliikettä pyritään hillitsemään, suurten kaupunkien erityisongelmiin, kuten työttömyyteen ja asumisen kalleuteen, on haettava ratkaisuja yhteistyössä.

Kaupunkien ja maaseudun tai Helsingin ja muun Suomen vastakkainasettelun aika on ohi. Uskon suomalaisten maltillisen enemmistön olevan tästä samaa mieltä.