Metsät toimivat kunnillekin puskurina yllättävissä menoissa. Kuva: Mikko Soini
Kuntavaaleissa äänestetään myös metsien roolista
Monelle kunnalle metsistä saatava taloudellinen hyöty on tärkeää. Metsät toimivat puskurina yllättävissä menoissa, Karoliina Niemi kirjoittaa.
Lähes jokainen Suomen kunta omistaa metsää, yhteensä noin 450 000 hehtaaria. Kuva: Tommi HakalaTuruilla ja toreilla käy kuntavaaleja edeltävinä viikkoina kova kuhina. Makkaraa, muurinpohjalettuja ja hernesoppaa kuluu. Markkinahumun ohella pohditaan oman kunnan toimintaa ja tulevaisuuden tavoitteita, välillä kiivaastikin.
Keskusteluissa nousee esiin myös metsien rooli. Lähes jokainen Suomen kunta omistaa metsää, yhteensä noin 450 000 hehtaaria. Metsillä on tärkeitä rooleja paikallistalouden turvaajana, kunnan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kuntalaisten virkistyspaikkana sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Yhteensovittaminen onkin kuntien metsien hoidon ytimessä.
Kuntaliiton mukaan vuonna 2024 kuntatalous oli 470 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja lisävelkaa kertyi 720 miljoonaa euroa. Monelle kunnalle metsistä saatava taloudellinen hyöty on tärkeää. Metsät toimivat puskurina yllättävissä menoissa.
Kunnan oman puunmyynnin lisäksi 600 000 yksittäistä henkilöä omistaa metsää. Suomalainen metsänomistus jakaantuu laajalle, siten myös metsänomistajien kantorahatulot. Puun myynnistä saaduilla tuloilla suomalaiset metsänomistajat toteuttavat investointeja, hankkivat palveluja sekä käyttävät tuloja ihan vain jokapäiväiseen arkeen.
Kaavoitus on yksi kuntapäättäjän merkittävimmistä vaikuttamiskeinoista. Sen kautta kunta voi, niin halutessaan, tukea metsiin liittyvän bio- ja kiertotalouden kehitystä sekä edistää aktiivista ja hyvää metsänhoitoa. Hyvinvoivat metsät mahdollistavat elinvoimaisen metsäteollisuuden olemassaolon.
Vuonna 2024 metsäteollisuuden tuotteita vietiin maailmalle 12 miljardilla eurolla. Koska kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa, yritysten toimintaympäristöstä ja Suomen kilpailukyvystä on tärkeää pitää hyvää huolta. Alan tärkeyttä maamme hyvinvoinnille korostaa sen laaja kotimainen arvoketju aina metsän kasvatuksesta raaka-aineen jalostukseen ja valmiiden tuotteiden myyntiin. Tämä näkyy myös verotuloina sekä kunnille että valtiolle.
Puupohjaisia tuotteita ei synny ilman eri alan osaajia. Metsäteollisuus on suuri työllistäjä kunnissa. Hyvinvoiva metsäteollisuus luo kysyntää palveluille ja edistää yritystoimintaa ympäri Suomen. Metsäteollisuuden on laskettu työllistävän maassamme suoraan tai välillisesti yli 80 000 työntekijää.
Se, mistä haluaisin kuntapäättäjiä haastaa, on puurakentaminen. Miksi se ei etene? Puurakentaminen on merkittävä keino hillitä ilmastonmuutosta ja edistää hiilineutraalisuutta. Lisäksi sillä on positiivisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Siitä huolimatta puukerrostalojen markkinaosuus on alle viisi prosenttia. Korulauseita puurakentamisesta näkyy kuntien suunnitelmissa, mutta lopulta pystyyn nousee betonisten tai tiilisten kerrostalojen kokonaisuus.
Näillä viesteillä voimia ja viisautta kaikille kuntavaaliehdokkaille viimeisiin kampanjapäiviin ja erityisesti mahdolliseen luottamustoimeen. Muistakaa, että kuntien metsistä on moneksi.
Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.- Osaston luetuimmat
