Yrittämiseen tarvitaan edelleen tasa-arvoa ja se vaatii konkreettisia tekoja
Perhevapaauudistus on tärkeä askel kohti nais- ja miesvaltaisten alojen tasa-arvoa, kirjoittaa Tytti Määttä kolumnissaan.
Yrittäjänaiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet. Alle 2 000 euroa kuussa ansaitsee jopa 40 prosenttia yrittäjänaisista. Kuva: Marja SeppäläSuomalainen työelämä on edelleen jakautunut voimakkaasti miesten ja naisten ammatteihin. Näin on myös yrittäjyydessä. Naisten yritykset toimivat pääsäätöisesti niin sanotuilla naisten aloilla ja työllistävät naisia.
Suomessa kaikista yrittäjistä noin kolmasosa on naisia. Heistä kolme neljästä on yksinyrittäjiä. Yksi syy siihen, että yrittäjänaiset ovat yksinyrittäjiä voi liittyä siihen, että perhevapaat kasaantuvat juuri heidän aloilleen.
Vanhempainpäivärahapäivistä miehet käyttävät edelleen vain noin 10 prosenttia. Kyseessä on selkeä rakenteellinen epätasa-arvoa luova tekijä. Perhevapaauudistus on tärkeä askel kohti nais- ja miesvaltaisten alojen tasa-arvoa.
Perhevapaiden kasaantuminen naisvaltaisille aloille heikentää myös yrittäjänaisten palkanmaksukykyä ja toisaalta yrittäjän omat vanhempainvapaajaksot vaikuttavat tulotasoon.
Yrittäjänaiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet, ja hyvätuloinen yrittäjä on useammin mies kuin nainen. Alle 2 000 euroa kuussa ansaitsee jopa 40 prosenttia yrittäjänaisista.
Perhevapaauudistus on tärkeä askel kohti nais- ja miesvaltaisten alojen tasa-arvoa.
Naiset ovat miehiä harvemmin kasvuhaluisia yrittäjinä. Olen jutellut useiden yrittäjänaisten kanssa, jotka kipuilevat juuri työntekijöiden palkkaamisen kanssa. Kuten todettu, naisten johtamat yritykset toimivat usein juuri naisvaltaisilla aloilla ja työelämän sukupuolittumisen takia myös työntekijöiksi näille aloille hakeutuvat ovat naisia.
Suomen Yrittäjänaiset ovat esittäneet, että työnantajan riskiä nuoren naisen palkatessa tulisi pienentää rekrytointituella. Tuki myönnettäisiin sellaisen henkilön palkkakustannuksiin, joka sijaistaa vanhempainvapaalle jäävää työntekijää. Tuki tulisi ulottaa myös yrittäjän vanhempainvapaan ajaksi tulevan työntekijän palkkauskustannuksiin.
Kannatan kyseistä esitystä. Tuella olisi suuri vaikutus pienyrittäjien mahdollisuuksiin palkata nuoria naisia ja heille sijainen vanhempainvapaan ajaksi.
Hyvinvointialueiden päätöksillä on suuri vaikutus naisten omistamien yritysten mahdollisuuksiin.
Suomessa naiset osallistuvat aktiivisesti palkkatyöhön. Kunnat ovat naisten tärkein työnantaja maaseutualueilla. Kuntaliitoksilla ja palvelujen mahdollisella keskittymisellä sekä tulevalla sote-uudistuksella on merkitystä juuri näiden työpaikkojen tulevaisuudelle. Sama koskee hoiva-alan yrittäjyyttä, joka usein on juuri sitä yrittäjyyttä, jossa naiset ovat perinteisesti olleet vahvoja.
Hyvinvointialueiden päätöksillä on suuri vaikutus naisten omistamien yritysten mahdollisuuksiin. Hyvinvointialueet ovat merkittäviä ostopalveluiden hankkijoita. On selvää, että yrittäjillä pitää olla mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin, jotka ovat reiluja ja antavat mahdollisuuden myös alueen pienyrittäjille.
Suomessa on pienennettävä yrittäjäksi ryhtymisen riskiä myös sujuvoittamalla siirtymää työnhakijasta tai työntekijästä yrittäjäksi sekä sovittamalla yhteen sosiaaliturvaa, palkkatuloja ja yritystuloja. Tarvitsemme kaikki keinot, joilla voimme kannustaa naisia yrittäjiksi sekä eritoten kasvuyrittäjiksi ja luomaan työpaikkoja.
Lopuksi haluan onnitella Suomen Yrittäjänaisia. Missionne on edistää yrittäjänaisten välistä yhteistyötä ja tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa sekä vaikuttaa yrittämistä kannustavaan päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. 75 vuoden aikana olette saaneet paljon aikaan.
Vielä on paljon myös tehtävää. Tähän työhön tarvitaan myös julkinen sektori vahvasti mukaan.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









