Suomen rakentama linnake murenee – Bryssel sekaantuu yhä vankemmin metsien käyttöön

Mielipide

7.12.202018:05

Kolumni

Hanna Lensu

Koko EU-jäsenyyden ajan Suomi on koettanut varjella metsiään niin, ettei Brysselin byrokraattinen peukalo pääsisi sekaantumaan metsäasioihin. Ei metsien käyttötapoihin, hakkuumääriin, suojeluun tai mihinkään muuhunkaan.

Perustana tälle linjalle on ollut ajatus siitä, että metsät ovat meille hyvin tärkeitä, kun taas useimmissa isoissa EU-maissa metsätalouden päälle ymmärretään hyvin vähän. Toisaalta meille tärkeässä asiassa meillä olisi pienenä maana heiveröiset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Ja siitäkin taitaa olla viitteitä, että metsäasioiden EU-linjaukset saattavat olla ihan minkälaisia hyvänsä.

Bryssel on kuitenkin sekaantumassa yhä vankemmin jäsenmaidensa metsiä koskeviin linjauksiin, kun EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka laajentuu. Silmukka kansallisen metsäpolitiikan ympärillä kiristyy vaivihkaa.

Yhä tärkeämpää on, että meitä edustavat päättäjät – pääministeri, ministerit, EU-komissaari ja europarlamentaarikot – osaavat ja haluavat pitää suomalaisten eduista huolen myös metsäasioissa.

Lue myös:

Metsien lisäsuojelu on kiistakapula, jossa väännetään määritelmistä ja tulkinnoista – WWF haluaa myös yksityisten vanhat metsät suojeluun

Hallitus kannattaa EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta

Näin EU:n 30 prosentin suojelutavoitteesta ajatellaan: "Pohjoisessa on suojeltu jo valtavasti", "Hyvä hoito ja suojelu ristiriidassa", "Kunnianhimoinen ja hyvä tavoite"

Suomalaiset mepit pitäisivät suojeluasiat jäsenmaissa EU-määräysten sijaan – unionin kaavailema metsien suojelupinta-alojen kasvattaminen jakaa silti mielipiteitä