Hallitus kannattaa EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Hallitus kannattaa EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta

Metsäteollisuus ja MTK ihmettelevät, mihin EU:n biodiversiteettistrategia on unohtanut biotalouden ja taloudelliset näkökulmat.
Jarmo Palokallio
Hallitus kannattaa EU:n suojelutavoitteita. Samalla se muistuttaa, että tavoitteet pitää saavuttaa jäsenmaiden valitsemilla keinoilla ja jäsenmaiden olosuhteet huomioiden.

Suomen hallitus kannattaa EU:n kunnianhimoista vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvää biodiversiteettistrategiaa, johon sisältyy 30 prosentin suojelualatavoite. Metsäteollisuuden mukaan EU sivuuttaa täysin metsien taloudellisen merkityksen.

"EU:n biodiversiteettistrategia on hyvin kunnianhimoinen, mutta se tuo valitettavan selkeästi esiin nykyisen komission yksipuolisen näkemyksen metsien merkityksestä osana EU:n tulevaisuutta ja myös vihreää elvytystä", toteaa metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.

Niemen mukaan metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys puuttuu strategiasta täysin. Tämä on Suomelle metsäisenä maana merkittävä haaste.

Kyse on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal) liittyvästä biodiversiteettistrategiasta. Sen tarkoituksena on hidastaa luonnon ja lajiston köyhtymistä maalla ja vesistöissä.

Ehdotuksen mukaan EU:n pinta-alasta pitää suojella 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tiukasti suojellun alan osuus olisi 10 prosenttia.

Tällä hetkellä neljännes EU:n pinta-alasta on suojeltu Natura 2000:lla ja jäsenmaiden kansallisilla ohjelmilla. Maa-alasta tiukasti suojeltua on kolme prosenttia.

Yli puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa.

Suomen hallitus muodosti oman kantansa EU:n biodiversiteettistrategiaan kesäkuun lopulla. Se on pienin korostuksin EU:n ehdotuksen mukainen.

Hallitus esittää varauksia esimerkiksi kaikkien lajien ja luontotyyppien heikentymättömyydestä. Sitä voi olla vaikea tai peräti mahdoton saavuttaa.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuva elinympäristöjen tilan heikentyminen on vaikeasti pysäytettävissä.

Suomen eduskunta käsittelee esitystä syksyllä. Sen sijaan EU:n puheenjohtajamaa Saksa aloittaa neuvoston päätelmien valmistelun eli jäsenmaiden yhteisen kannan valmistelun jo nyt heinäkuussa.

Sekä metsäteollisuus että metsänomistajia edustava MTK ovat hyvin huolissaan biodiversiteettistrategian kirjauksista. Pahimmillaan ne voivat vähentää hakkuumahdollisuuksia ja viedä samalla tehtaiden toiminnan ja investointien edellytykset.

"Metsäteollisuuden mielestä on tärkeää ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Suojelupinta-alatavoitteiden sijaan oleellisempaa olisi keskittyä itse monimuotoisuuteen", Niemi näkee.

Niemen mukaan Suomen on varmistettava se, että maastamme ei tule suojelussa ja ennallistamisessa taakan kantajaa sen takia, että maassamme sijaitsee runsaasti metsiä ja turvemaita.

"Puun saatavuuden väheneminen suojelu- ja ennallistamispinta-aloja merkittävästi kasvattamalla vaarantaisi sekä nykyistä metsäteollisuuden tuotantoa että tulevaisuuden investointeja puupohjaiseen kiertotalouteen."

Niemi pitää myönteisenä sitä, että hallitus korostaa jäsenvaltioiden päätäntävaltaa esimerkiksi vanhojen metsien suojelussa ja suojelutavoitteita koskevissa toimissa.

Myös MTK ihmettelee biotalouden ja metsien talousnäkökulman puuttumista EU:n strategioista. Hyvää hallituksen ehdotuksessa on, että Suomi pyrkii tavoitteisiin vapaaehtoisin ja eri maiden lähtökohdat huomioon ottavin toimin.

Sen sijaan järjestö ei pidä hyvänä strategiaan kirjattuja suojelupinta-alatavoitteita.

"Suomi täyttää jo nyt 10 prosentin metsien tiukan suojelun vaatimuksen, mutta mitä loppu 20 prosenttia olisi? Prosentteja olennaisempaa on tavoitella monimuotoisuutta", toteaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.

Hakkaraisen mukaan on selvää, että vanhojen ja luonnonmetsien suojelusta on voitava päättää kansallisella tasolla. Myös niiden määritelmät pitää tehdä Suomessa, muuten tulee ongelmia.

"Hallituksen esityksen metsästrategiaa koskeva kirjaus olisi pitänyt olla vahvempi. Se ei voi olla missään tapauksessa alisteinen biodiversiteettistrategialle. Sen sijaan hyvää on, että Suomi haluaa pitää metsäpolitiikan kansallisessa päätäntävallassa", sanoo Hakkarainen.

Lue lisää

"Suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja"

"Moni on äimistellyt, miten tämä on mahdollista" – Sari Essayahin mielestä Suomi lähti kriisin varjolla mukaan esityksiin, jotka muuttavat EU:n perusluonnetta

MTK patistaa naakkajahtiin – tavoitteena hätistää naakat maatilojen läheisyydestä

Marttila luottaa siihen, että viljelijät ymmärtävät ilmastotoimien tärkeyden – "turvemaiden osalta pitää uskaltaa tarttua härkää sarvista"