Suomalaiset mepit pitäisivät suojeluasiat jäsenmaissa EU-määräysten sijaan – unionin kaavailema metsien suojelupinta-alojen kasvattaminen jakaa silti mielipiteitä - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Suomalaiset mepit pitäisivät suojeluasiat jäsenmaissa EU-määräysten sijaan – unionin kaavailema metsien suojelupinta-alojen kasvattaminen jakaa silti mielipiteitä

Suomalaismepit kannattavat metsien suojelua. EU:n ei pitäisi kuitenkaan ajaa jäsenmaiden päätösvallan yli.
Johannes Wiehn
Alustavien tietojen mukaan komissio haluaa lisätä tiukkaa suojelua Euroopassa. Komission toiveena on kasvattaa suojelua erityisesti vanhoissa ja luonnontilaisissa metsissä sekä turvemailla.

Suurin osa suomalaisista EU-parlamentin jäsenistä pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista yhtenä Euroopan unionin ydintehtävänä. Komissio julkaisee esityksestä biologisesta monimuotoisuudesta tällä viikolla.

"Maailman luonnon monimuotoisuus heikkenee vakavasti, ja tutkijat varoittavat jopa miljoonan lajin olevan vaarassa kadota. On Suomen ja koko maailman etu, että luonnon tilan suunta korjataan ja monimuotoisuutta puolustetaan", Ville Niinistö (vihr.) painottaa.

EU-komissio on nostanut yhdeksi tavoitteekseen suojelupinta-alojen merkittävän kasvattamisen. Suomessa tämä näkyisi erityisesti metsissä ja niiden käytössä.

"Strategiassa tulisi edistää biodiversiteetin kannalta parempia käytäntöjä metsätaloudessa koko Euroopassa. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhan metsän jättäminen hakkuiden yhteydessä ja talousmetsien monimuotoisuuden parantaminen muun muassa lahopuiden määrää lisäämällä", Alviina Alametsä (vihr.) sanoo.

Moni suomalainen meppi painottaa, että metsäasiat – myös niiden suojelu – täytyy pitää edelleen jäsenvaltioiden omassa päätäntävallassa. Komission rooli on ohjeistaa, mutta sitovia metsiin liittyviä vaatimuksia pitäisi välttää.

Paras vastaus luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjuntaan eivät ole ylikansalliset strategiat, Laura Huhtasaari (ps.) toteaa.

"Suomen pitkäaikainen tieteeseen perustuva metsänhoito on esimerkillistä ja tukenut metsien monimuotoisuuden säilymistä. On vaikea nähdä, että Brysselistä tulevalla säätelyllä olisi tältä osin saavutettavissa merkittävää lisäarvoa."

"EU:n piirissä halutaan sosialisoida yksityistä omaisuutta mitä erilaisimmilla syillä. Metsien vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät, maanomistajien vapaaehtoiset suojelupäätökset ja valtioiden omat rajoitukset ovat riittäviä", Teuvo Hakkarainen (ps.) jatkaa.

Usea parlamentin jäsen korosti, että ympäristöarvojen lisäksi EU:n tulisi nähdä metsien käyttö taloudellisena ja sosiaalisena toimintana.

"Ohjausvaikutus EU-politiikan metsiin vaikuttaviin kirjauksiin tulisi tulla EU:n metsästrategian kautta. Kestävän metsätalouden ja biotalouden tärkeää roolia tulisi korostaa", Petri Sarvamaa (kok.) linjaa.

"Metsien käytön osalta olisi paras ratkaisu odottaa, että varsinainen EU:n metsästrategia valmistuu. Metsien osalta on syytä ottaa huomioon hyvin erilaiset metsien käytön tavoitteet, merkitykset ja toimintaympäristöt", Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo.

Sirpa Pietikäinen (kok.) muistuttaa, että suomalaiset metsänomistajat panostavat jo nyt luonnonhoitoon. Talouskäyttöön EU ei puutu, koska sillä ei ole siihen toimivaltaa.

"On väärin ajatella, että metsänomistajat ajattelisivat metsiään vain 'halki, poikki ja pinoon' -ajatusmallilla. Ympäristöarvot ovat monelle tärkeitä."

"Metsien talouskäytöstä ei EU:ssa puhuta, koska se ei ole sen kompetenssia. EU liittyy metsiin ilmasto- ja ympäristönäkökulmien kautta", Pietikäinen kertoo.

Kaikki jäsenmaat eivät sovi yhteen muottiin, korostaa Elsi Katainen (kesk.). Siksi suojelutavoitteissa pitää olla joustoa.

"Voidaan luoda kannustimia kohti jäsenmaakohtaisia tavoitteita muun muassa kannustamalla kestävään metsänhoitoon. Toimenpiteet on arvioitava tarkasti, sillä jäsenmaiden metsävarat vaihtelevat valtavasti laadultaan ja määrältään."

"Eurooppalaisessa keskustelussa ei aina haluta ymmärtää, että pohjoiset metsät ovat biologisesti nuoria. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne ovat paljon vakaampia kuin biologisesti vanhemmat metsät", Nils Torvalds (r.) mainitsee.

Eero Heinäluoman (sd.) mukaan kestävät käytännöt ovat Suomen metsätalouden etu.

"Suomen etu on vahva osaaminen kestävässä puuteollisuudessa, biotaloudessa ja ympäristöystävällisissä investoinneissa. Olemme jo nyt edelläkävijöitä luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtämisessä, joten samalla linjalla on turvallista jatkaa."

Suomen onkin nyt pidettävä huolta siitä, että metsiin liittyvä lainsäädäntö menee oikeaan suuntaan.

"Metsävaltaisena maana meidän on aktiivisesti pidettävä huolta siitä, että luonnon monimuotoisuutta ja metsäresurssien kestävää käyttöä ei nähdä tosiaan pois sulkevina vaan tosiaan tukevina toimina", Henna Virkkunen (kok.) toteaa.

Heidi Hautalan (vihr.) mielestä Suomen metsäsektorilla on vielä paljon tekemistä kestävyyden lisäämiseksi.

"Miljoonaluokan mainoskampanjat siitä, että Suomessa metsätalous on jo kestävää, voisi nyt unohtaa. Tuoreet raportit kertovat, että talouskasvu nykyisellään kiihdyttää lajikatoa ja että suunnanmuutos ei olisi edes kallis."

Lue myös:

Komissio suunnittelee suojelevansa Euroopan vanhat metsät ja kaikkiaan kolmanneksen EU:n maa-alasta – "Ympäristöpolitiikkaan tarvitaan realismia"

Lue lisää

Atlantin sademetsää ennallistetaan Itä-Brasiliassa enemmän kuin hävitetään – 30 vuoden tulokset alkavat nyt näkyä, mutta kunnollinen palautuminen kestää toistasataa vuotta

EU:n tavoitteet monimuotoisuudesta saavat sekä huutia että kiitosta: "Esitys turvemaiden suojelemiseksi on Suomen näkökulmasta hankala"

WWF pitää komission esityksiä monimuotoisuudesta ja ruuantuotannon kestävyydestä "käänteentekevinä" – "helpottaa lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista"

MTK:n Marttila arvostelee komission suojelusuunnitelmia: "Lahja fossiilitaloudelle ja isku ilmastotavoitteille"