Tuhoavatko hyvinvointialueet tuhansia yrityksiä?

Mikä rooli julkisilla toimijoilla on hyvinvointialueilla ja mikä yksityisillä? Kuva: Kari Salonen

Hyvinvointialueiden valtuustot kokoontuvat ensi kertoja. Alueille haetaan johtajia ja johtosääntöjä sekä strategialuonnoksia kirjoitetaan. Tuhannet sosiaali- ja terveyspalvelualan ja hyvinvointialueille tukipalveluja tuottavat yritykset ovat seuranneet kiireistä menoa pelonsekaisin tuntein. Sote-alalla on yli 18 000 yritystä. Niistä valtaosa työllistää enintään neljä henkilöä.

Miksi yrittäjät ovat huolestuneita? Siksi, että pääsevätkö ne tarjoamaan palveluita suomalaisille. Maassamme on vimma julkisen tuotannon suosimisesta ja julkisomisteisten yhtiöiden perustamisesta. Yhtiöitä perustetaan sote-alalle ja tukipalveluihin, kuten ruokahuoltoon ja kiinteistö- ja pesulapalveluihin.

Olen kysynyt hyvinvointialueiden johtavilta politiikoilta ja virkamiehiltä, mihin tarvitaan julkisomisteisia catering-yhtiöitä. Vastaus on, että kunnat ovat investoineet keittiöihin kautta maan veronmaksajien piikkiin. Takaisinmaksu ei ilman inhouse-yhtiöitä onnistuisi.

Ratkaisu pulmaan on, että kunnan keskuskeittiö yhtiöitetään ja myydään yhtiöstä osake hyvinvointialueen Keskuskeittiö Oy:lle. Samalla päästään maakunnalliseksi inhouse-yhtiöksi. Kuinka alueen yritykset voivat kilpailla veronmaksajien rahoilla pyörivän yhtiön kanssa?

Soppa on valmis, kun yhtälöön lisätään ehdotus hankintalain avaamisesta niin, että inhouse-yhtiöt voivat kilpailla markkinoilla entistä laajemmin.

Sama noidankehä uhkaa sote-yrityksiä. Yksityisiä sote-yrityksiä on kyykytetty alemmilla hinnoilla vuosikausia. Esimerkiksi palvelusetelien arvot ovat 30–50 prosenttia alhaisempia kuin julkinen tuotanto. Julkinen tuotanto saa näemmä olla selkeästi kalliimpaa veronmaksajille.

Lisää hintaeroa on luvassa. Hallitus on tehnyt sinänsä hienot päätökset, että ihmisen on päästävä kiireettömään hoitoon viikossa. Vanhuspalveluihin tehdään 0,7 henkilömitoitus. Nämä korvataan julkiselle sektorille täysin. Jos palvelusetelin arvon päivitys taas unohtuu, yritysten tulevaisuus vaikeutuu edelleen.

Päätösten yritysvaikutusten arviointi on olennaista. Kiireessä tehdyt ratkaisut voivat olla kohtalokkaita tuhansille suomalaisyrityksille.

Harri Jaskari

johtaja

Suomen Yrittäjät