Koirarekisteri ei sulje pentutehtaita

Ruokaviraston koirarekisterin avaaminen viivästyi vuoden ensimmäisestä päivästä sovelluskehittäjästä johtuvista syistä, tiedotti virasto. Kuva: Jarno Mela, Johannes Tervo, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Mielipide|Lemmikit9.1.202306:00

Kolumni

Sari Penttinen

Katajainen kansa, joka taipuu, vaan ei taitu. Näin Juhani Aho kuvaili suomalaisia. Ja tämän kuvailun mukaisesti meillä eletään.

Vuoden ensimmäisenä päivänä piti aueta koirarekisteri. Samalla oli tarkoitus aloittaa ponnekas pentutehtailun ja koirien laittoman maahantuonnin ehkäiseminen.

Rekisterin avaaminen kuitenkin viivästyy. Epäilen vahvasti, että rekisterille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulee myös viivästymään.

Joidenkin lähteiden mukaan lemmikkikauppa on yksi maailman tuottoisimmista laittoman kaupan muodoista, huume- ja asekaupan jälkeen.

Pentutehtailulla taas tarkoitetaan koirien tai kissojen kasvattamista myyntiin eläinten oikeuksia ja tarpeita huomioimatta pelkästään myyntivoittojen maksimoimiseksi.

Ja tähän laittoman kaupan torjuntaan on päätetty valjastaa ihan kaikki suomalaiset koiranomistajat. Kaikki ennen tämän vuoden ensimmäistä päivää syntyneet koirat on ilmoitettava koirarekisteriin ja merkittävä mikrosirulla, jos sirua ei ole. Määräaikaa tähän on tämän vuoden loppuun.

Tänä vuonna syntyneet koirat on merkittävä rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden iässä tai aiemmin, jos koira luovutetaan uudelle haltijalle. Pennun uusi haltija maksaa rekisteröintimaksun uudestaan ilmoittaessaan koiran omiin nimiinsä.

Suomen koirakannan kooksi arvioidaan noin 700 000 koiraa. Kennelliiton rekisterissä näistä on jo noin puoli miljoonaa koiraa. Uusia koiria sinne rekisteröidään vuosittain vajaat 50 000 koiraa. Jo tähänkin asti Kennelliiton tunnistusrekisteritietokantaan on voinut ilmoittaa myös monirotuisen tai rekisteröimättömän koiran.

Mihinkään rekistereihin kuulumattomia koiria on siis arviolta 200 000. Kun katson kristallispalloon, näen, miten katajaisesta kansasta ne koiranomistajat ilmoittavat koiransa kiltisti koirarekisteriin, joiden koirat on jo tunnistusmerkitty ja rekisteröity Kennelliittoon.

Lieneekö kristallispallossani vikaa, mutta siellä eivät näy ne koirankasvattajat, jotka tuottavat koiranpentuja pentutehtailun tunnusmerkistön täyttävillä tavoilla. Tai koiranomistajat, jotka ovat hankkineet koiransa pentutehtailijalta, huolimatta valistuksen merkittävästä määrästä.

Rahasta tässä ei varsinaisesti ole kyse. Rekisteröinti maksaa sähköisenä asiointina 10 euroa ja lomakeilmoituksella 19 euroa.

Tässä on enemmän kyse vaarallisesta harhasta, jos koirarekisterin uskotaan torjuvan laitonta toimintaa.

Rekisteri on vain viranomaiskäyttöön, eli esimerkiksi valvontaeläinlääkäreille tai Ruokavirastolle. Viraston ylitarkastaja on jo julkisesti todennut, että rekisterin valvonta on vaikeaa. Suurin osa koirista kuuluu kotirauhan piiriin. Valvontaa tehdään siis käytännössä muun eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä.

Rekisteri vertautuu tehossaan siihen ajatukseen, että aselakeja kiristämällä pystyttäisiin torjumaan laittomilla aseilla tehtyjä rikoksia.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.