Uuden elämän äärellä

Pääsiäisaika pursuaa symboliikkaa. Tapahtumien alkunäytös Palmusunnuntai, on saanut nimensä Raamatussa kuvatusta tilanteesta, jossa ihmiset heiluttavat palmun oksia Jeesuksen ratsastaessa aasilla Jerusalemiin. Profetiat käyvät toteen – kuningas saapuu aasin selässä nöyränä, rauhan asialla.

Pohjoisessa perinteessämme palmut ovat vaihtuneet pajun­oksiin. Noidiksi tai trulleiksi pukeutuneet virpojat kuvastavat hyvän ja pahan välistä taistelua, joka oli käsin kosketeltavissa hiljaisen viikon draamankaaressa.

Pääsiäisen esinäytöksessä ihmisjoukot ottavat innostuneina vastaan vapauttajakuninkaan. Valoisan tunnelman yllä leijuu varjo, jonka läsnäolon aistii vain päähenkilö itse.

Jerusalemissa Jeesus jatkaa julkista toimintaansa opettaen ja keskustellen. Viikon tapahtumat kulkevat kiirastorstain viimeisen ehtoollisen ja vangitsemisen kautta pitkänperjantain piinaan ja häpeärangaistukseen ristillä. Pääsiäisaamun ihme – tyhjä hauta – on pääsiäiskertomuksen voimakkain vertauskuva.

Suurin osa pääsiäisperinteistä onkin rakentunut uuden elämän ihmeen ympärille. Kananmunan sisältä elämä murtautuu esiin kivenkovan kuoren läpi. Pupu on päässyt pääsiäisen kuvastoon ripeän lisääntymiskykynsä ansiosta.

Uusi elämä on merkityksellinen sanapari myös vankilan muurien sisällä. Valon ja varjon vaihtelu kuvastaa monen elämässään kompuroineen ihmisen vankeusaikaa. Tehdyt ja tekemättömät teot, elämänhallinnan hapuilu, riippuvuus, monikerroksinen traumatisoituminen, ahdistuneisuus, masennus ja toivottomuus – huono käsi elämän korttipelissä.

Vankila voi olla rikollisuuden korkeakoulu tai uuden elämän alkusoitto. Kukin tarttuu kohtaloonsa itse. Toisen puolesta ei voi elämää askeltaa, mutta muutoksen mahdollisuutta voi pitää tarjolla tartuttavaksi.

Kristinuskon keskeinen sanoma on mahdollisuus muutokseen. Vanhoissa raamatunkäännöksissä puhuttiin parannuksen teosta. ”Tehkää parannus!” on kirjoitettu niin Johannes Kastajan kuin Jeesuksenkin puhekupliin. Se on piirtynyt vanhempien sukupolvien mieleen kääntymysvaatimuksena.

Vaatimus voi vahingoittaa. Kestävä muutos vaatii oma­ehtoista oivallusta. Tarkalleen suomennettuna Raamatun alkukielen sana ”metanoiete” (kreik.) kääntyykin muotoon ”muuta tapaasi ajatella”.

Ajattelutavan muutos on avain uuden elämän oviin. Vanhakin voi muuttua voimavaraksi uudessa valossa tarkasteltuna. Usko voi olla se valo, joka valaisee pimeimmänkin nurkan. Tekee näkymättömän näkyväksi, arvottoman arvokkaaksi.

Kirjoittaja työskentelee vankilapastorina.