Kohta on nälkä

Kun ilmastonmuutoksen vakava eteneminen yhdistyy Venäjän aiheuttamaan kriisiin, seurauksena on Kiinan ja muiden isojen maiden varautuminen ruuan riittävyyteen niiden kotimarkkinoilla. Kuva: Pixabay

Mielipide|Elintarviketeollisuus

10.6.202207:30

Kolumni

Jouni Kemppainen

Uhkaava globaali ruokakriisi on käymässä toteen nopeammin kuin arvaammekaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa nälänhätää kymmenille miljoonille ihmisille ja kulutusmahdollisuuksien olennaista vähentymistä myös turvattuun elintasoon tottuneille ihmisille.

Pääsyy kehitykseen on Venäjän halu käyttää köyhien maiden ihmisten nälkää aseenaan omien tavoitteidensa ajamisessa sekä Ukrainassa että muualla maailmassa. Kun Venäjä on omilla toimillaan ajanut itsensä kansainvälisen yhteisön hylkiöksi, se on päättänyt lähteä romuttamaan yhteisöä.

Nälkä ja siihen liittyvä kansainvälinen kuohunta, jossa myös länsimaat saisivat osansa kritiikistä, on merkki presidentti Vladimir Putinin epätoivosta.

Valitettavasti Venäjän alennustila kolhii nyt syyttömiä vähäosaisia erityisesti Lähi-idässä ja Afrikassa, joissa Venäjän estämästä viljan tuonnista ollaan erityisesti riippuvaisia. Maailman ruokaohjelma WFP sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoittivat maanantaina nälänhädän ja siihen liittyvän levottomuuden uhkaavan kymmenien maiden yhteiskunnallista vakautta nopeasti.

Vakavasta ruokapulasta kärsii tällä hetkellä jo yli 320 miljoonaa ihmistä (MT 8.6.), eikä tilanne ole helpottaakseen.

Päinvastoin.

Ainekset valtavaan katastrofiin ovat olemassa. Ukraina tuskin on takaisin viljamarkkinoilla vielä ensi vuonnakaan (MT 8.6), eikä korvaavaa vilja-aittaa ole.

Syy ruokakriisiin ei ole pelkästään Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ainekset kriisiin ovat keittyneet jo paljon aiemmin (MT 8.6.). Taustalla ovat energian hintaan liittyvien tuotantokustannusten nousu, maatalouden heikko globaali kannattavuus sekä ilmastonmuutos, joka kurittaa erityisesti itäisen Afrikan maita.

Kun ilmastonmuutoksen vakava eteneminen yhdistyy Venäjän aiheuttamaan kriisiin, seurauksena on Kiinan ja muiden isojen maiden varautuminen ruuan riittävyyteen niiden kotimarkkinoilla. Tämä on omiaan nostamaan viljan hintaa entisestään. Samoin lannoitteista ja niiden raaka-aineista on odotettavissa niukkuutta, mitä energian hinnan nousu vielä ruokkii.

Euroopan unionin kunnianhimoinen ilmastopolitiikka myös maatalouden osalta joutuu nyt hankalaan rakoon. Ilmastonmuutosta olisi joka tapauksessa pystyttävä torjumaan, mutta samalla olisi varauduttava ruokkimaan omat kansalaiset yhä vaikeutuvassa tilanteessa.

Myös Suomessa tilannetta joudutaan katsomaan uusin silmin. Ilmastonmuutoksen edetessä omat peltomme ovat todennäköisesti niitä, joilla viljely on tulevaisuudessakin mahdollista. Ne olisi pidettävä nyt viljelykunnossa ja kotimaisessa omistuksessa.

Kotimainen yksityisten tilojen muodostama hajautettu omistusrakenne näyttää voimansa. Monikansallisten peltorahastojen tai vaikkapa kiinalaisten sijoittajien armoille omia peltojamme ei saisi nyt jättää.

Kotimaisen tuotannon merkityksestä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisessa on puhuttu pitkään. Käsillä on aika, jossa tämä mitataan. Oman ruokamme lisäksi kotimaisilta tuottajilta voidaan hyvinkin tarvita ruokaa myös kansainvälisille markkinoille.

Nälkä tulee nyt lähelle, jokaiselle meistä.