Itä-Suomen omat voimat eivät riitä, mutta hallitus sortuu aputoimissaan pahimman luokan pilkkuvirheeseen
Itärajalla näkyy selvästi, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikutta myös muihin Euroopan maihin. Nyt tarvitaan valtiota sekä Euroopan unionia haasteen selättämiseen, kirjoittaa Eero Heinäluoma kolumnissaan.
Itärajan pitäminen elinvoimaisena on osaltaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Kuva: Lari LievonenMaksamme kovaa hintaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Erityisesti itärajalla moni kauppa ja matkailuyritys on sulkenut ovensa, teollisuuslaitos kärsii raaka-ainepulasta ja kunta kipristelee tämän seurauksena kasvavan työttömyyden ja pienentyvien tulojen keskellä.
Tilanteen korjaamista vaativat niin alueen kunnat, elinkeinoelämän järjestöt, maakuntaliitot kuin yksittäiset yritykset ja kansalaiset. He ovat sitoutuneet alueen elinvoimaisuuden parantamiseen, infrastruktuurin kohentamiseen, puhtaan siirtymän investointeihin ja vaikkapa matkailun monipuolistamiseen.
Mutta Itä-Suomen oma voima ei riitä, vaan nyt tarvitaan valtiota sekä Euroopan unionia haasteen selättämiseen. Itärajan pitäminen elinvoimaisena on myös huomattavasti parempaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kuin hallituspuolueen rymättyläläisen kansanedustajan ehdotus itärajalle ennallistettavasta suovyöhykkeestä.
Orpon hallituksen toimet haasteen selättämiseksi ovat valitettavasti jääneet enemmän juhlapuheiden tasolle. Viime viikolla julkistettu itäisen Suomen uusin ohjelmapaperi jää sekin vajaaksi, kun rahoitus, vastuut ja toteutuksen aikataulu puuttuvat.
Suomen pitäisi nyt ajaa koko voimallaan brexitin tapaista erityisrahastoa.
EU on ennenkin kohdannut haasteita, jotka tulevat yllättäen ja pyytämättä. EU tuki Britannian EU-erosta eniten kärsineitä alueita, aloja ja yhteisöjä yhteensä 5 miljardin euron ohjelmalla. EU-maiden taloutta tuettiin yhteensä 750 miljardin tukiohjelmalla. Sillä pidettiin talouden pyörät pyörimässä, vauhditettiin siirtymistä hiilivapaaseen ja digitaaliseen Eurooppaan.
Ukrainan sodan talousseuraukset ylittävät moninkertaisesti brexitin aiheuttamat kielteiset talousvaikutukset. Rajojen sulkeminen, talouskäytävien uudelleen reitittäminen sekä turvallisuusympäristön muutokset koettelevat erityisesti Venäjän ja Valko-Venäjän rajalla olevia EU-maita.
Suomen pitäisikin nyt ajaa koko voimallaan brexitin tapaista erityisrahastoa, joka voisi vastata EU:n itärajan maiden taloushaasteisiin muutenkin kuin julkilausumilla.
Orpon hallitus on aktivoinut EU-vaikuttamistamme, mutta ollut yllättävän vaatimaton ja hiljainen, kun puhutaan EU:n tuesta itärajan maille ja alueille.
Parhaillaan valmistellaan EU:n uutta seitsemän vuoden rahoitusohjelmaa vuosille 2028–35. Tässä valmistelussa liikkuvat miljoonien sijaan miljardit eurot.
Orpon hallitus on aktivoinut EU-vaikuttamistamme, mutta ollut yllättävän vaatimaton ja hiljainen, kun puhutaan EU:n tuesta itärajan maille ja alueille. Hallitukselle tuntuu riittävän muutamat kymmenet miljoonat eurot, vaikka ongelmien todellinen ratkaiseminen edellyttäisi miljardiluokan satsauksia.
Suomen hallituksen ajattelussa on nyt pahimman luokan pilkkuvirhe. Ukrainan sodan taloustappiot taloudellemme liikkuvat miljardiluokassa ja myös haettavan EU-tuen määrä pitää olla samassa kokoluokassa.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
