Mihin hävisi ruoan tuoksu ja arvostus? Tällaisena aikana ruoan haaskaaminen on häväistys myös tuottajia kohtaan

Muistatko aikaa, kun äiti leipoi pullaa ja kotona leijui lämmin pullan tuoksu? Kuva: Jaana Kankaanpää

Muistatko aikaa, kun äiti teki ruokaa ja kotona tuoksui ruoka? Silloin usein myös tiesi, mitä ruokaa äiti teki.

Muistatko aikaa, kun äiti leipoi pullaa ja kotona leijui lämmin pullan tuoksu?

Muistatko aikaa kun menit päiväkotiin ja sielläkin tuoksui ruoka? Muistatko, kuinka päiväkodissa tunsit keittiössä työskentelevän keittäjän ja kävit hakemassa tuoksuvan ja lämpimän ruoan keittiöstä?

Muistatko, kun saatoit joskus päiväkodissa itsekin leipoa pullaa? Päiväkodin keittäjä leipoi usein myös tähteeksi jääneestä puurosta sämpylöitä.

Tänä päivänä päiväkoteihin ja kouluihin tuodaan ruoka jostain suurkeittiöstä. Vanhuksetkaan eivät enää pääse nauttimaan ruoan tai vastaleivotun pullan tuoksusta.

Tuoksut kuitenkin tuovat muistoja ja luovat hyvää mieltä sekä siivittävät päivän kulkua. Ruoan tuoksulla on suuri merkitys hyvinvoinnillemme, sitä emme vain ole tulleet ajatelleeksi.

Vanhemmat saattavat nykyään hankkia ruoan valmiina kotiin tai he ostavat puolivalmiita eineksiä.

Olemme ulkoistaneet ruoan valmistamisen muille. Mitä tästä seuraa? Meiltä häviää tuoksujen mukana mieliimme tulvivat muistot. Lisäksi suurkeittiöissä valmistettavista ruoista saatetaan lähettää liian suuria annoksia eri yksiköihin, eikä kukaan tunnu näinä keikkalaisena työtä tekevien aikoina ottavan vastuuta ruoan tuhlaamisesta.

Ruoantuotannon kriiseistä puhuttaessa on monen asian maassamme muututtava. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Ruoan pois heittäminen tällaisena aikana on todella suuri häväistys myös maataloustuottajia kohtaan.

Birgitta Wulf

Kerava