Ryvässipuli on arvokas vanha tuttu

Ryvässipuleita 

Ryvässipuli oli tavallisin kotien käyttösipuli aina 1950-luvulle saakka. Virus- ja bakteeritaudit kuitenkin heikensivät vanhoja kantoja, ja keltasipuli syrjäytti viljelyssä tämän perinnekasvin.

Ryvässipulin makua on kehuttu aina keittiömestareita myöten, sillä se on kuin serkkuaan keltasipulia maukkaampi ja hienompi.

Ryvässipuli kasvaa nimensä mukaisesti 3–15 sipulin ryppäässä. Sitä on löydetty Suomesta kaiken kaikkiaan 22 geneettisesti erilaista kantaa.

Ryvässipulit sisältävät runsaasti hyödyllistä kversetiiniä. Luonnonvarakeskuksen tekemässä tutkimuksessa mitattiin neljän eri ryvässipulikannan kversetiinipitoisuus. Tulokseksi saatiin 39 mg/100 g, kun taas keltasipulin kversetiinipitoisuus oli 17 mg/100 g.

Luonnonvarakeskuksessa on menossa maa- ja metsätalousministeriön rahoittama selvityshanke, jossa etsitään yhdessä keittiömestareiden, viljelijöiden ja Eviran kanssa keinoja saada ryvässipuli takaisin ammattiviljelyyn.

Tämän aromikkaan maatiaiskasvin soisi palautuvan osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja löytävän tiensä takaisin ravintoloiden keittiöihin.