Miksi emme hyödyntäisi uraaniesiintymiä Kainuussa?

Terrafamen monimetallikaivos Sotkamossa. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä

Mielipide|Politiikka

30.9.202410:06

Kolumni

Riikka Purra

Kansainvälinen järjestelmä natisee, ja maailmanpoliittiset mannerlaatat murtuvat. Globaali länsi ja globaali itä kilpailevat vimmalla. Kiina on ankkuroinut itsensä tiukasti muun muassa Afrikkaan. EU ja sen jäsenmaat joutuvat vaikeaan itsetutkisteluun. Miten Eurooppa ja Suomi pärjäävät kovenevassa kilpailussa globalisaation ottaessa takapakkia? Miten teemme itsestämme relevantteja ja tarpeellisia?

Hallitus katsoo pitkälle. Teemme merkittäviä panostuksia muun muassa TKI-rahoitukseen. Suomalaisten selviytyminen kilpailussa ei voi kuitenkaan perustua vain abstraktille työlle: aikaa vievän perustutkimuksen ohella tarvitsemme konkreettisia panostuksia huoltovarmuuteen, kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseen sekä koko maan elinolojen vahvistamiseen. Olemmekin lisänneet esimerkiksi tienpitoon satoja ja satoja miljoonia. Väyliä kehitetään ja tiestöä kunnostetaan ja asfaltoidaan. NATO tuo uutta elinvoimaa myös maakuntiin. Puolustusmäärärahoja kasvatetaan todella merkittävästi. Pohjoinen ulottuvuus liittyy juuri puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Meistä ollaan taas kiinnostuneita.

Teemme konkreettisia linjanvetoja elävän paikallistalouden osalta. Päätimme esimerkiksi uuden Geologian tutkimuskeskuksen koetehtaan rakentamisesta Outokumpuun. Isommassa kuvassa Suomen mineraalistrategiaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Teollisuuspolitiikka on taas ajankohtainen teema, ja Suomella on suuria mahdollisuuksia vaikkapa automaation, kaivosteollisuuden, robotiikan ja puolustusteollisuuden yhtymäkohdissa.

Outokummun koetehdas luo osaltaan edellytyksiä kaivosteollisuuden arvoketjun vahvistamiseen. Kun Suomen kallioperästä kaivetaan arvokkaita ja harvinaisia mineraaleja ja malmioita, meidän täytyy varmistua siitä, että Suomesta ei tule malmireservaattia. Malmijalostus ja korkea arvonlisä täytyisi tapahtua Suomessa, jotta viennin jalostusarvoa saataisiin ylös. Esimerkiksi Soklin esiintymä Savukoskella voisi tarjota mahdollisuuksia eksoottisempien vientituotteiden osalta, kuten vaikkapa ydinreaktoreiden polttoaineainesauvojen valmistuksessa. Soklin esiintymässä on sauvoihin tarvittavaa niobi-alkuainetta. Miksi emme hyödyntäisi tässä suomalaista ydinturvallisuusosaamista ja vaikkapa uraaniesiintymiä Kainuussa? Voisiko Suomesta tulla ydinenergiateollisuuden uusi johtotähti?

Edullinen sähköenergiamme voisi tarjota paljon mahdollisuuksia uudelle teollisuudelle. Suomella löytyy näihin vankkaa insinööriosaamista, kiertotaloutta ja sivuvirtojen hyödyntämistä unohtamatta. Tarvitsemme uskallusta ja luovia näkemyksiä – suomalaisia pellepelottomia! Hallitus mahdollistaa sekä tukee kehittyviä ja orastavia teollisuuden sektoreita uudella teollisuuspolitiikallaan.

Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.