Hirvenmetsästys ja hirvikoiraharrastus ovat hyvin säädeltyjä ja valvottuja

Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli (MT 13.11.) ”Hirven ajattaminen passiin on maan tapa” sisälsi väärää tietoa ja metsästäjiä leimaavia väitteitä.

Koirien käyttö metsästyksessä on yleistynyt, mikä on hyvä asia. Hirvikoiran haukkua kuunneltuaan, tuskin kukaan kaipaa mölyäviä ajoketjuja. Eivät edes hirvet.

Nykyään yleensä metsästykseen otetaan puhdasverisistä hirvikoiraroduista valittuja koiria. Kokeisiin osallistuvien koirien rekisteröintimäärä on noin 4 500–5 000 koiraa/vuosi. Koesuorituksia on 7 000–8 000 /vuosi noin 1 500 kokeessa.

Kokeissa testataan muun muassa koiran kyky löytää hirvi, pysäyttää se ja tottelevaisuus. Artikkelissa mainitut niin sanotut ajavat koirat karsiutuvat pois koekäyntien yhteydessä, jalostukseen niitä ei käytetä.

Metsästyksessä hirveä ei voi aina ampua haukkuun. Maastonkohta voi olla hankala ja seuruemetsästyksessä ampumatilanteet järjestetään tasapuolisesti. Koiranohjaaja karkottaa hirven tiettyyn suuntaan, hirvi siirtyy turvalliselle ampumahollille passiketjuun tai koira pysäyttää hirven uudestaan paremmalle paikalle.

Artikkelissa väitettiin metsästyksen moraalin laskeneen paikkatietojärjestelmän vuoksi. Väitettiin muun muassa passimiesten autoilevan pakenevan hirven reitille paikkatiedon avulla. Metsästyslain 32§ kieltää riistaeläimen ampumisen moottoriajoneuvosta sekä tämän suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä ajoneuvoa. Metsästyksenjohtajat vastaavat, että laittomuuksia ei tapahdu.

Artikkelissa väitettiin, että paikantimet ovat vieneet koiran koulutusta huonoon suuntaan. Päinvastoin, paikantimen avulla selviää, mitä koira maastossa tekee. Paikannin paljastaa, mikäli koira ajaa hirveä, eikä osaa oikeaoppisesti pysäyttää. Tällöin koira poistetaan metsästyskäytöstä.

Paikantimen avulla estetään vaaratilanteet liikenteelle, kun hirvi ja koira tulevat tielle tai radalle, samoin estetään vaaratilanteet kotieläimille.

Metsästyksen ja hirvikoiraharrastuksen etiikka ja moraali ovat Suomessa hyvällä tasolla. Tekniikan hyödyntäminen on tehnyt metsästyksestä ja koiraharrastuksesta turvallisempaa koirille, metsästäjille, muille luonnossa liikkujille, kotieläimille ja liikenteelle.

Hirvillä on edelleen ”metsän suoja”, niillä ei paikantimia ole. Rotujärjestöt antavat kiinnostuneille tietoa koirien jalostuksesta ja koetoiminnasta.