Kotimainen biokaasu sopii raskaaseen liikenteeseen

Nesteytetyn biokaasun tankkausverkoston vähyys rajoittaa kuljetusyritysen investointeja kaasukuorma-autoihin.  Kuva: Petteri Kivimäki

Kuljetusyritysten aikeet investoida kaasukäyttöisiin kuorma-autoihin ovat selvässä kasvussa. Autoihin seuraavan neljän kuukauden aikana investoivista yrityksistä lähes joka viides ilmoitti Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n (SKAL) kuljetusbarometrissa tulevan autohankintansa käyttövoimaksi kaasun. Kaasuun investoivien osuus on kolminkertaistunut vajaan vuoden aikana.

Liikenteen päästövähennystavoitteet haastavat kuljetusyrityksiä etsimään ratkaisuja kuljetusten päästöjen vähentämiseen. Noin joka kolmannelta kuljetusyritykseltä asiakas on tiedustellut, olisiko päästöjen raportointi kuljetuksista mahdollista. Samaan aikaan kun odotukset vähäpäästöisiin kuljetuksiin kasvavat, moni kuljetusyritys kipuilee huonon kannattavuuden kanssa. Vähäpäästöisempi kuljetus tarkoittaa usein kustannuksiltaan kalliimpaa kuljetusta. Yhtälö ei ole helppo ratkaista.

Kaasukäyttöisten autojen osuuden nousu yritysten investointisuunnitelmissa on mielenkiintoinen tulos. Suomalaisen biokaasun käyttäminen raskaan liikenteen käyttövoimana on yksi hyvä keino tavaraliikenteen päästöjen vähentämiseen.

Julkista keskustelua monesti hallitseva sähkö ei Suomen vaativissa olosuhteissa ole vielä toimiva ratkaisu moneen raskaaseen pitkän matkan kuljetukseen. Tästä kertoo osittain se, että kuljetusbarometrissä sähkökäyttöisiin autoihin investoivien kuljetusyritysten osuus on jopa hienoisessa laskussa verrattuna vuoden 2023 lukuihin.

EU-päätöksenteossa biokaasun potentiaalia raskaan liikenteen käyttövoimana ei tunnisteta riittävän hyvin. EU-sääntelyllä autovalmistajia ohjataan voimakkaasti kohti akkusähköä tai vetyä, joita valmistajia koskevassa päästölaskennassa pidetään nollapäästöisinä.

Erään kuorma-autovalmistajan arvion mukaan fossiilisen dieselin korvaaminen biokaasulla (CBG tai LBG) tai uusiutuvalla dieselillä (HVO) saa aikaan suuremman elinkaaripäästövähennyksen kuin mitä sähköllä saavutetaan Euroopan keskimääräisillä sähköntuotannon päästöillä. Uusiutuvien polttoaineiden mahdollisuudet tulee ottaa päätöksenteossa paremmin huomioon.

Biokaasun hyödyntäminen tarkoittaa kotimaista energiantuotantoa ja arvoketjua. Biokaasulla vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta, jolla osaltaan varmistetaan maamme huoltovarmuutta. Biokaasun käyttäminen luo työtä Suomeen, mikä on tärkeää tässä ajassa.

Kuljetusyrityksillä on valmiutta investoida myös vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Biokaasun tankkausverkoston rajallisuus muodostaa edelleen kuitenkin yhden pullonkaulan investoinneille. Erityisesti raskaissa ajoneuvoyhdistelmissä käytettävän nesteytetyn biokaasun tankkausverkosto on edelleen harva rajoittaen kuljetusyritysten mahdollisuutta hyödyntää tätä käyttövoimaa.

Kun nesteytetyn biokaasun tankkausverkosto saadaan kattamaan yhä paremmin Suomen päätieverkko, on kaasukuorma-autokannalla mahdollisuus vielä moninkertaistua nykyisestä.

Kaasukäyttöinen kuorma-auto on myös dieselverrokkia kalliimpi. Tätä hintaeroa on perusteltua tukea hankintatuella toistaiseksi, koska biokaasun käyttöön kytkeytyvä markkina on suhteellisen tuore.

Kaasukäyttöisiä kuorma-autoja on ammattiliikenteessä tällä hetkellä noin 460 kappaletta, mikä on 1,4 prosenttia ammattiliikenteen kuorma-autojen kokonaismäärästä. Kaasukuorma-autojen määrä kasvoi viimeisen vuoden aikana yhteensä 24 prosentilla.

Huomionarvoista on, että kaasukuorma-autoja käytetään Suomessa useimmiten perävaunun vetämistä edellyttävissä kuljetustehtävissä. Koska perävaunua vedettäessä kuorma-autojen ajosuoritteet ja energiankulutus ovat keskimääräistä suurempia, ei vajaa 500 biokaasukäyttöistä kuorma-autoa ole liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta merkityksetön joukko. Tässä on myös edelleen kasvupotentiaalia.

Biokaasun käytön lisääntymisessä on paljon mahdollisuuksia. Maatalouden sivuvirroista ja orgaanisista jätteistä liikennekaasun tuottaminen luo parhaimmillaan kotimaisen energian ja kiertotalouden arvoketjun, joka puolestaan luo taloudellista hyvinvointia ja vähentää raskaan liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Samalla on hyvä todeta, että tästä arvoketjusta tulee saada markkinaehtoisesti toimiva. Erilaisilla hankinta- ja investointituilla on paikkansa silloin, kun lähes nollakysyntätilanteessa aletaan edistää uutta energiantuotantoa ja siirtymistä uuteen käyttövoimaan. Kestävä tie on kuitenkin, että näistä tuista päästään ajan mittaan eroon.

Petri Murto

johtaja, asiantuntijapalvelut

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry