Maaseutu takaisin taulu kerrallaan
Tauluprojekti alkaa aina eläintenomistajien lähettämistä kuvista, joista Päivi Latvala tekee ehdotelmia valittavaksi. ”Kaikille on sopinut tähän mennessä, että voin sitten käyttää ehdotelmia edelleen malleina.”
Taiteilija piirtää ensin luonnoksen, josta hän hahmottelee kankaalle ääriviivat. Päivi Latvala kertoo toistaiseksi suurimman taulun kyljellä, että haaveena on maalata joskus oikeankokoinen lehmä.
Iloisen värisille pohjille maalattu Facebook-sarja on nykypäivän pop-taidetta.
Lehmäopasteiden suosio sai Päivin valmistamaan myös kodin sisustukseen sopivia kylttejä.
Päivi Latvala maalaa lehmiä rakkaudesta maaseutuun. Lehmä sopii kuvittamaan niin navetan konttoria, tienvarren opastekylttiä kuin kaupunkilaiskodin seinää.
TEKSTI: Kaijaleena Runsten
KUVAT: Janne Nousiainen
Uuraisilla
Taiteilija Päivi Latvala on maalannut eläimiä lähes aina. Ratsastusta harrastaneena hän aloitti hevosista ja erikoistui raskaisiin rotuihin. Eniten hän on ikuistanut suomen- ja työhevosia.
”Possut ovat taulujen aiheina kivoja. Niitä on mennyt kaupan kaupunkien näyttelyissäkin. Kanataulut ovat myös tykättyjä.”
Lampaitakin kysytään, mutta ne ovat hankalimpia. ”Haluan maalata yksityiskohdat tarkasti. Kikkaran karvan saaminen näyttämään oikealta on haastavaa.”
Kuluttajien herättelijä
Seitsemisen vuotta sitten maalaaminen muuttui ammattimaisemmaksi, kun Latvala alkoi maalata lehmiä.
”Minulla on etärakkaussuhde Englantiin. Kaikki maahan ja sen kulttuuriin liittyvä on kiinnostaa.”
Jyväskylässä asuneelle graafikolle brittien Country Living -lehti oli mieluinen. Oli lehmiä vihreillä niityillä ja muutenkin hienosti kuvattua ympäristöä.
”Se oli voimalehti, että jaksoin taas seuraavan kuukauden kaupungissa”, hän naurahtaa.
”Luin artikkeleita maatalouden ahdingosta, siitä, että kuluttajien pitäisi herätä tukemaan maaseutua kulutusvalinnoissaan.”
Päivi Latvala hoksasi, ettei Suomessa oikein kukaan muu kuin Miina Äkkijyrkkä ole erikoistunut maalaamaan maatilojen eläimiä.
”Siitä syntyi ajatus, että voin omalta osaltani pelastaa suomalaista maaseutua taulu kerrallaan.”
Kun eteen tulivat ”jälleen yhdet” työpaikan henkilöstöjärjestelyt, Päivi ryhtyi miehensä kannustamana kokopäiväiseksi maalariksi.
Lehmä on kaiken kulmakivi
Taidemaalari haluaa tehdä kunniaa maailman yli 1,37 miljardille lehmälle. Lehmä on hänen mielestään maatalouden kulmakivi, joka muuntautuu moneksi ihmisten tarpeiden täyttäjänä.
”Hirveästi ei nykyihminen ajattele, miten paljon yhteiskunnassa linkittyy maatalouteen. Lapset eivät enää tiedä, mistä maito tulee. Haluan muistuttaa, että lehmät ovat muutakin kuin ilmastopolitiikan hiilidioksidipäästöjä.”
Reilut kolme vuotta sitten Uuraisille talon rakentanut pariskunta haluaa omien valintojensa myötä elää kestävästi.
Puulämmitys on arvossaan. Kaikessa mahdollisessa suositaan satokauden mukaisia raaka-aineita. Paljon niistä haetaan lähiseudun tiloilta tai poimitaan tai kalastetaan itse.
Sisustetaan navetta
Taiteilijan lapsuuden mummolassa Alajärvellä oli kuusi lehmää.
”Silloin isännät ja emännät näyttivät isänniltä ja emänniltä. Nykyisin ei pysty päällepäin arvaamaan ammattia”, Latvala pohtii maaseudun elämäntapojen murrosta.
”Etenkin nuorten viljelijöiden intressit on sellaiset, että paikkoja voi vähän sisustaakin. Navetalla on usein toimisto, jonne laitetaan mieluusti tauluja.”
Hän on tehnyt useita muotokuvia satatonnareista ja muista omistajilleen rakkaista lehmistä.
”Maalattavaksi on tullut myös ikääntyneitä sonneja. Yksikin sanoi Okrassa, että charolainen siitosuransa loppupuolella käyvä sonni on ’järkyttävän kokoinen’, mutta aina se tunkee kainaloon. Hän haluaa siitä muiston.”
Valon ja varjon leikkiä
”Hevosesta aina sanotaan, että se on vaikea maalata. Mutta sehän on sileäkarvainen ja lihaksikas ja virtaviivainen. Lehmä on ihan kaikkea muuta.”
Anatomia alkaa maalarilla olla hallussa, vaan ne lonkkakuopat, nahka kurtulla...
”Ja ne ovat kaikki eri tavalla läikikkäitä. Paras, tai pahin, oli kovasti näyttelyissä menestynyt Savinnan Ikikulta. Sen lehmän runko oli kuin dalmatialaisella, ihan täynnä täpliä.”
Latvala tavoittelee töissään realismia.
”Jätän tarkoituksella taustan maisemat pois. Eläin tulee tummalla pohjalla paremmin esille. Haluan myös, että kuvissa on selkeä valon ja varjon leikki.”
Toista kokoelmaansa hän kutsuu Facebook-sarjaksi, jota hän maalaa myyntiin sopivasti jaollisen sarjan, kaikki erivärisille pohjille. Näin syntyy eräänlaista poptaidetta Andy Warholin tapaan.
Omaa työtä pitää arvostaa
Päivi Latvalan erikoisalaa ovat myös erikokoiset kyltit. Kun graafikon työt olivat kortilla 1990-luvun lamassa, Latvala maalasi ravintoloita. Silloin olivat muotia logot ja muut isot kuvat seinissä. Kokemuksista on nyt hyötyä.
Kookkain kyltti on kolme kertaa kaksi metriä. Se sijaitsee valaistuna tilan näkyvimmällä paikalla, navetan päätykolmiossa.
”Minusta se kertoo, että maatiloilla ollaan ylpeitä omasta työstä ja yritetään tosissaan. ”
Jyväskylän ja Laukaan välillä sijaitsevaan ateljee Järvilinnaan hän pääsi toteuttamaan ulkoteoksen, joka on lähellä haavetta maalata oikeankokoinen lehmä.
”Isot lehmän kuvat painettiin muovikennolle. Niitä laitettiin lämpökeskuksen kylkeen maisemointiajatuksella.”
Palkitsevaa uurastusta
Päivi Latvala teki 16 vuoden ajan töitä graafikkona kuvittaen ja taittaen erilaisia materiaaleja. ”Olen tottunut tekemään kurinalaisesti töitä. Aamusta vaan työn ääreen.”
”Joskus maalaus voi olla haastava ja työ tökkii. Sitten toinen syntyy lähes yhdellä rupeamalla. Oikein hämmästyn, kun mietin: kuka tämän teki valmiiksi?”
Työn ja vapaan raja on vapaan taiteilijan elämässä hyvin häilyvä: aina töissä, aina vapaalla. ”Mutta kun kaupan saa, se kuittaa raatamisen.”
Taantumassa kauppa on käynyt hissukseen. Maaseutunäyttely Okra oli heinäkuussa valtava helpotus.
”Pidin ateljeen tyhjennyksen. Ennätysmäärä meni, 28 taulua.”
Osa myynnistä oli tilaustöitä, joiden toimitus oli sovittukin näyttelyyn, hän täsmentää.
Eläinmaalari haluaa muistaa kaikki taulujensa ostajat. Se on osa ammattietiikkaa.
”Tosin vasta kun taitelija ei enää muista, keille kaikille on myynyt, hänen voidaan sanoa menestyneen taiteellaan”, hän arvelee puolisarkastisesti.
Päivi Latvalan eläinmaalauksia voi ihailla näyttelyissä, seuraavaksi joulukuussa Mikkelin Galleriassa.
www.paivilatvala.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
