Sodan aiheuttamaa hintojen nousua pitää pyrkiä kompensoimaan niille, joita se kipeimmin koskee − perheitä ja ikäihmisiä ei saa asettaa kansainvälisen taloudellisen taiston etulinjaan
Ihmisten luottamus talouteen on sodan myötä tippunut ennätyksellisen nopeasti ja ennätyksellisen alas.12.8.202204:00
Sodalla on muitakin muotoja kuin tykit ja tuho Ukrainassa. Vaikutukset meillä Suomessa ovat edenneet aaltoina ja alkavat nyt näkyä kauppalaskuissa sekä arjen välttämättömyyksien hinnoissa. Meillä on nyt Putinin hinnat, putinflaatio.
Ihmisten luottamus talouteen on sodan myötä tippunut ennätyksellisen nopeasti ja ennätyksellisen alas. Taantuman riski on ilmeinen, joko energian siivittämänä korkeana jatkuvan inflaation tai sitä torjuvan kiristyvän rahapolitiikan myötä.
Hintojen nousu uhkaa pitkittyä, emmekä ainakaan vielä näe selviä merkkejä inflaation taittumisesta. Valtio voi tulla jossain kansalaisia vastaan, mutta kaikkia iskuja emme voi torjua. Myös korot ovat noususuunnassa. Kun raha ja velka maksavat enemmän, jää muihin menoihin vähemmän.
Hintojen nousua pitää pyrkiä kompensoimaan niille, joita se kipeiten koskee. Perheitä ja ikäihmisiä ei minusta saa asettaa kansainvälisen taloudellisen taiston etulinjaan.
Siksi hallitus toteutti perusturvan indeksikorotuksen elokuun alussa. Esimerkiksi pienituloisimpien eläkeläisten takuueläke nousi kolmekymmentä euroa kuussa, ja kotihoidontukeen tuli noin kahdenkymmenen euron korotus. Ei ihmelääke, mutta rohto kuitenkin. Indeksikorotus vaikuttaa vuoden alusta myös työeläkkeisiin.
Lapsilisä taas ei vastaavasti nouse, koska lapsilisiä ei ole sidottu kustannuksiin. Siksi esitän vuoden viimeisen lapsilisän tuplaamista, yksinhuoltajille korotettuna. Tämä ei leikkaisi toimeentulotukea, johon aivan pienituloisimmat turvautuvat. Päätös tehtäisiin tälle vuodelle aiemmin jo varattujen määrärahojen puitteissa.
Vaikka tummat pilvet taloudessa lisääntyvät, löytyy Suomen taloudesta yksi valopilkku – työllisyys. Taustalla on hyvä maailmantalouden kasvu ennen koronapandemiaa, mutta myös tämän ja edellisen hallituksen toimet suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi. Jokaisesta työpaikasta kiitos suomalaisille työnantajille.
Hyvällä työllisyyskehityksellä on myös kääntöpuolensa. Tällä hetkellä pula työntekijöistä on kasvun suurin jarru. Kaikkineen ajattelen niin, että Suomessa jokaisen työikäisen- ja työkykyisen on hyvä tehdä työtä ja saatava tehdä työtä.
Maamme velkaantumista, yli varojen elämistä yli kymmenen vuoden ajan ei voi eikä pidä ohittaa olankohautuksella. Talouden myllerrys juuri nyt muistuttaa, että tälläkään kertaa kaikki ei ollut taloudessa toisin. Kivijalka ei kestä, jos menot ja tulot ovat jatkuvassa epäsuhdassa keskenään. Siihen paras lääke on talouden kasvu – yrittäjyys ja työ.
Epävarmoina aikoina korostuu myös varautuminen – tästä huomiseen, tältä sukupolvelta seuraavalle. Tämä on hyve niin yksittäisen ihmisen kuin koko yhteiskunnan tasolla. Keskustalle se tarkoittaa omavaraisuutta kriittisillä aloilla.
Budjettiriihtä varten olen antanut asiantuntijoille tehtävän etsiä keinoja, joilla voimme varautua sähkön hinnan nousuun ja lievittää sen vaikutuksia. Hintojen nousun vaikutuksiin toimivat parhaiten täsmätoimet – niin sähkön kuin kaiken muunkin suhteen.
Kaikessa emme voi eikä kannata pyrkiä omavaraiseksi, mutta ruoka ja energia meidän on pystyttävä tuottamaan jatkossakin omasta takaa. Leipä ja lämpö omasta maasta.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja.
- Osaston luetuimmat
