Lukijalta: Kalastamiseen ja ravintolatoimintaan liittyvää sääntelyä on purettava

Kotimaista kuhaa. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

On helppo yhtyä MT:n pääkirjoitukseen (23.2.) siitä, että suomalaiset nauttivat järvikalaa liian vähän. Ravintoloiden näkökulmasta suurimmat syyt ovat ylimitoitettu byrokratia, ravintolatukkumarkkinan keskittyneisyys ja ravintolaruoan korkea verotus.

Ei hevin uskoisi EU:n keskeiseksi ideaksi edistää Euroopan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, kun olen seurannut EU:sta peräisin olevan ravintola-alan sääntelyn määrän valtavaa kasvua. En muista yhtäkään ravintoloiden kilpailukykyä parantunutta EU:n lainsäädäntöhanketta. Tyypillistä EU-lainsäädännölle on byrokratian ja sen myötä kustannusten kasvattaminen. Poliitikot ja virkamiehet löytävät aina uusia ongelmia, jotka pitää korjata sääntelyllä.

Mara esitti pääministeri Petteri Orpon hallituksen sääntelyä keventävälle työryhmälle, että ammattikalastajat voisivat myydä kalaa ravintoloille suoraan veneestä. Nykyinen lainsäädäntö estää tämän.

Virkamiehet totesivat, että tämä on vastoin EU:n lainsäädäntöä. Silti monissa muissa maissa ammattikalastajat myyvät kalaa ravintoloille suoraan yksinkertaisista kalastusveneistään.

Toinen ongelma on ravintolatukkumarkkinan keskittyneisyys. Keskolla on noin 50 prosentin osuus ravintolatukkumarkkinasta ja monilla alueilla yli 50 prosenttia. Yhden toimijan vahva asema markkinoilla tarkoittaa yleensä epätasapainoa niin kilpailuasetelmassa kuin hintakehityksessä. Pienyritysvaltaisen ravintola-ala on tukkujen kanssa heikossa neuvotteluasemassa, kuten kalastajatkin. Tukkumarkkinoiden kilpailun tehostaminen olisi välttämätöntä.

Ravintolaruoan verotus on Suomessa EU:n kärkitasoa. Yhdessä korkeiden työvoimakustannusten kanssa hinnat ravintoloissa ovat EU:n kolmanneksi korkeimmat ostovoimaan suhteutettuna. Kun kuluttaja ei suostu maksamaan korkeita hintoja, ravintoloiden on etsittävä halvempia raaka-aineita. Tämä johtaa norjalaisen kasvatetun lohen suosimiseen kotimaisen kalan sijaan.

Kotimaisen kalan arvostus on kuitenkin kasvussa. Kotimaista kalaa on hyvin saatavissa a la carte -annoksina. Sen sijaan lounasmarkkinassa kotimaisen kalan kalliimpi hinta johtaa halvempien vaihtoehtojen etsintään.

Kotimaisen kalan käyttöä tulisi lisätä myös terveydellisistä syistä. Kalan terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen ravitsemussuositusten mukaisesti vähintään kahteen kertaan viikossa olisi väestön terveydelle eduksi.

Timo Lappi

toimitusjohtaja

Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara