Lukijalta: Indopasifinen murros näkyy myös suomalaisen maaseudun arjessa – Aasia on keskiössä

Indopasifinen alue tuottaa yli puolet maailman bruttokansantuotteesta ja on keskeinen osa globaaleja toimitusketjuja, mainitsee kirjoittaja. Kuvituskuva.  Kuva: Pexels

Maailmanpolitiikan painopiste on siirtynyt Aasiaan. Indopasifinen alue on noussut globaalin vallan, talouden ja turvallisuuden keskiöön tavalla, joka ei ole Suomellekaan etäinen kysymys, vaan vaikuttaa suoraan myös maaseutuun, tuotantoon ja huoltovarmuuteen.

Euroopassa katse on ymmärrettävästi Venäjässä ja Ukrainassa. Samalla maailmantalouden kasvu, teknologinen kehitys ja keskeiset merikuljetusreitit keskittyvät yhä enemmän Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Hormuzinsalmen, Taiwaninsalmen ja Etelä-Kiinan meren tilanteella on vaikutusta energian hintaan, lannoitteiden saatavuuteen ja kuljetuskustannuksiin myös Suomessa.

Indopasifinen alue tuottaa yli puolet maailman bruttokansantuotteesta ja on keskeinen osa globaaleja toimitusketjuja. Suomessakin koneet, varaosat, lannoitteet, rehut ja monet tuotantopanokset ovat riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista, joiden solmukohdat sijaitsevat Aasiassa.

Samaan aikaan alue on kiristyvän suurvaltakilpailun näyttämö. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu vaikuttaa toimitusketjuihin, investointeihin ja kaupankäyntiin. Epävarmuus heijastuu myös suomalaisiin yrityksiin ja maatiloihin.

Suomelle kyse ei ole vain viennistä tai ulkopolitiikasta, vaan huoltovarmuudesta. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja logistiikkahäiriöt ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia globaalit toimitusketjut ovat. Kun tuotanto ja kuljetukset keskittyvät kauas, kriisit tuntuvat nopeasti myös kotimaassa.

Ulkoministeriön tuore indopasifinen politiikkalinjaus korostaa kumppanuuksia, toimitusketjujen turvaamista ja liiallisen riippuvuuden vähentämistä yksittäisistä maista. Tämä liittyy suoraan maaseudun elinkeinoihin. Lannoitteiden, energian ja rehujen saatavuus sekä hinnat ovat yhä selvemmin sidoksissa geopoliittisiin jännitteisiin.

Samalla vihreä siirtymä, biotalous ja puhtaat teknologiat avaavat suomalaiselle maaseudulle uusia mahdollisuuksia myös Aasian kasvavilla markkinoilla. Suomen vahvuudet – osaaminen, kestävä maatalous ja puhtaat ratkaisut – ovat kilpailuetuja, joiden hyödyntäminen edellyttää ennakoivaa otetta kansainvälisiin muutoksiin.

Indopasifinen murros ei siis ole kaukainen ilmiö. Se näkyy energian hinnassa, tuotantopanosten saatavuudessa ja markkinoiden toiminnassa. Siksi siihen on syytä kiinnittää huomiota myös suomalaisessa maaseutukeskustelussa. Lopulta kyse on siitä, varaudummeko muutokseen ajoissa vai vasta sitten, kun sen vaikutukset näkyvät omassa arjessamme.

Jari Vilén

ulkoasiainneuvos

ulkoministeriö