Liekki lepattaa, mutta ei suinkaan sammu
Suomelle ydinkysymys on, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa puu luetaan edelleen hiilineutraaliksi.27.4.201602:00
Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on vähentynyt pari vuotta.
Suomen vuodelle 2020 asettama 13,5 miljoonan kuutiometrin tavoite näyttää karkaavan, sillä viime vuonna haketta paloi lämmöksi ja sähköksi vain kahdeksan miljoonaa kuutiota.
Hakkeen käytön hiipuminen on ajanut monta alan yrittäjää ahdinkoon, kun kasvuennusteiden varaan tehdyille investoinneille ei ole löytynyt töitä.
Syitä hakkeen odotettua kehnompaan menekkiin on useita.
Puuta on tarvittu vähemmän, koska talvet ovat olleet leutoja. Energiayhtiöt ovat myös investoineet savukaasuista lämpöä kerääviin laitteistoihin niin, että puuta säästyy uusituissa yksiköissä jopa viidennes aiempaan verrattuna.
Mutkikkaampi syy on sähkön hinnan lasku.
Puuta ei kannata käyttää lainkaan lauhdevoimaloissa pelkän sähkön jauhamiseen.
Alhainen sähkön hinta on muuttanut energiayhtiöiden suunnitelmia myös uusista lämpöä ja sähköä tuottavista yhdistelmävoimaloista (CHP).
Helsinki investoi toistaiseksi vain lämpöön. Lahdessa ja Tampereella ollaan päätymässä samansuuntaiseen ratkaisuun.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun lämpölaitos polttaa puuta 100 yksikköä, niin yhdistetty lämpö- ja sähkövoimala tarvitsee puuta 150 yksikköä.
Energiateollisuus laskee puuta hyödyntäviin laitoksiin investoidun 2000-luvulla noin kolme miljardia euroa.
Investoinnit jatkuvat edelleen, vaikka paikoin aiempia suunnitelmia pienempinä.
Naantalissa vietettiin Turun Seudun Energiantuotannon monipolttoainevoimalaitoksen harjannostajaisia viime perjantaina. Ensi vuonna valmistuvan, lämpöä ja sähköä tuottavan voimalan tavoitteena on aluksi käyttää metsähaketta 0,7 miljoonaa ja myöhemmin jopa 1,2 miljoonaa kuutiota.
Biomassan osuus oli viime vuonna kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa kolmannes. Energiateollisuuden mukaan nykyiset kattilat mahdollistaisivat puun osuuden noston yli puoleen. Näin on esimerkiksi Kuopiossa, missä puuta on jo yli puolet polttoaineista, loput turvetta.
Puun käyttöä energiaksi lisäävät myös metsäteollisuuden investoinnit.
Metsä Group laskee, että Äänekoskelle ensi vuonna valmistuva biotuotetehdas kasvattaa uusiutuvan energian osuutta Suomessa kaksi prosenttiyksikköä.
Äänekoskella neljän miljoonan kuutiometrin puumäärän lisäyksestä vain vajaa puolet menee selluksi. Lopusta puusta tehdään pääosin energiaa kuten sähköä, kaukolämpöä, höyryä ja tuotekaasua sekä jonkin verran sivutuotteita kuten mäntyöljyä, tärpättiä ja rikkihappoa.
Suuri harppaus puun energiakäytössä olisi japanilaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biodieseljalostamo, joka käyttäisi energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja kaksi miljoonaa kuutiometriä.
Puun käyttöön vaikuttavia linjauksia tehdään, kun hallitus laatii kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Se annetaan vuoden lopulla selontekona eduskunnalle. Uutta tukijärjestelmää pohtinut työryhmä luovuttaa osana strategian valmistelua raporttinsa kesän alussa.
Suomelle ydinkysymys on, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa puu luetaan edelleen hiilineutraaliksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
