Lukijalta: Turvetuotanto on tehnyt järvistä möhnäisiä – saadut tuotot pitäisi käyttää ympäristön ennallistamiseen

Kosteikoksi vetettävä entinen turvetuotantoalue. Kuvituskuva Kuva: Arto Takalampi

Viime aikoina puhe turpeennoston uudelleen aloittamiseksi tai lisäämiseksi on kiihtynyt perussuomalaisten kirjoituksissa – ainakin Oulun tienoilla. Minä haluaisin, että sellaiset puheet loppuisivat, samoin turpeennosto. Sillä on aiheutettu vesistöjen tummumista jo Etelä-Suomea myöten.

Jokin aika sitten Kiuruveden kaupunki julkaisi uuden turistien houkuttelemista lisäävän strategian, mutta ei kertonut suunnitelluista toimenpiteistä. Siksi ajattelin ehdottaa paria myös taloudellisesti toteutettavissa olevaa.

Taustaksi: Olen viettänyt kesiä Kiuruveden rannalla 1960-luvulta lähtien. Tuolloin järvivesi rannassamme oli ruskeaa mutta kirkasta, tyypillistä suovettä. Läpinäkyvyys oli metrin luokkaa. Pitkät kesälomat antoivat hyvät eväät yhä edelleen jatkuvalle uimaharrastukselle.

Viime vuosina avovesiuinnista on tullut trendikästä muuallakin. Hyvä niin.

Mikä minua harmittaa, on Kiuruveden vedenlaatu. 60 vuotta jatkunut voimallinen turpeennosto yläjuoksulla on tehnyt vedestä mustaa ja turvemöhnäistä. Näkyvyys on noin 20 senttiä! Kaiken lisäksi turvemöhnää kertyy rantaan päivittäin usean neliön alueelle pois haravoitavaksi.

Kesät lämpenevät vuosi vuodelta ja eritoten matalat tummat järvet ovat otollisia sinileväesiintymille. Kiuruveden keskisyvyys on 2,4 metriä ja vesi tummaa kuin aikakin.

Viime kesänä saatiin ensimmäinen hälytys, kun kaupungin molemmat uimarannat jouduttiin sulkemaan parhaaseen turistiaikaan eli Iskelmäviikolla.

Ehdotan suodatuspatoja ja -altaita turvesoille tai ojien täyttämistä, vettämistä tai mitä tahansa estämään turpeen kulkeutumista alajuoksulle! Altaista on saatu hyviä kokemuksia. Ja työhön ne tahot, jotka ovat turpeella rahansa tienanneet ja uimavedet pilanneet.

Altaiden avuksi voisi myös siirtää euroopanmajavia patoja rakentamaan. Tutkimuksissa on todettu veden laadun parantuneen majavien elinalueilla. Ja paitsi uimarit, myös metsästäjät hyötyisivät.

Arvelen paikallisten uimareiden lisäksi myös turistien haluavan uida kirkkaissa vesissä ja nauttia mutakylvyistä avovesien sijaan kylpylöissä!

Oikeasti en usko, että Kiuruveden tai minkään muunkaan järven vesi minun elinaikanani kirkastuu, mutta olisihan se hyvä alku tulevia sukupolvia ajatellen!

Tuija Leskinen

Oulu