Myös Suomi voitti Ranskan vaaleissa

Ranskan presidentinvaalien toista kierrosta seurattiin Euroopassa sunnuntaina hermostuneina. Ennakkosuosikki Emmanuel Macronin voitto äärioikeistolaisesta Marine Le Penistä oli lopulta odotettua suurempi. Keskustaliberaali Macron voitti vastaehdokkaansa lopulta 17 prosentin erolla.

Macronin voitto oli tärkeä Euroopan unionille ja eurooppalaisille demokratiaa, moniarvoisuutta ja vastuullista ympäristöpolitiikkaa korostaville arvoille. Erityisesti Venäjän raakaa sotapolitiikkaa vastaan yhtenäisenä esiintyvälle EU:lle Macronin selvä voitto oli elintärkeä.

Vaikka Le Pen on pyrkinyt peruuttamaan aiemmista Venäjää tukeneista kannoistaan, hänen voittonsa olisi antanut presidentti Vladimir Putinille merkittävän mahdollisuuden vääntää railoa läntisen blokin sisään. Nyt tällaista mahdollisuutta ei Venäjälle suotu.

Macronin valinnan myötä länsi on vielä aiempaakin yhtenäisempi asettamaan Venäjälle lisää pakotteita ja sulkemaan Putinin ja hänen lähipiirinsä kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle. Venäjän mielivaltaisesti pommittamassa Ukrainassa Macronin voittoa tervehdittiin luonnollisesti ilolla. Se mahdollistaa edelleen lännen tuen ja aseavun jatkumisen taistelussa ylivoimaista vihollista vastaan.

Myös läntiseen puolustusliittoon tähyävälle Suomelle Macronin voitto on merkittävä etu. Suomen valtiojohtoon läheisiä suhteuta ylläpitänyt Macron suhtautuu Naton pohjoiseen laajentumiseen myönteisesti. Lisäksi EU-myönteinen Macron on unionin toimintakyvystä ja kansainvälisistä järjestelmistä riippuvaiselle Suomelle huomattavasti parempi vaihtoehto kuin EU-kriittinen Le Pen.

Vaikka Macron ei Ranskan maaseudulla ole nauttinut luottamusta, tilanne saattaa seuraavalla kaudella hieman helpottaa. Kansallisen yhtenäisyyden nimissä Macron saattaa hyvinkin perääntyä tiukimmista maaseudulle kohdistuvista ympäristövaatimuksista ja keskittyä olennaisempiin asioihin, kun vihreä siirtymä etenee nyt vauhdilla lännen pyrkiessä eroon Venäjältä tuotavasta fossiiliesta energiasta.

Tämä saattaa vaikuttaa myös EU:n ilmastopolitiikkaan tavalla, jossa muun muassa suomalainen ansiokas metsänhoito saa sittenkin ymmärrystä eurooppalaisten ennallistamishankkeiden tieltä.

Suomen kannalta on nyt olennaista, että EU:n toisen mahtimaan johdossa on henkilö, joka edustaa jatkuvuutta. Samalla Macronin ulkopoliittinen aktiivisuus painostaa myös unionin talousmahtia Saksaa toimimaan ryhdikkäämmin Venäjän vastaisessa rintamassa.

Liittokansleri Olaf Scholzin hoipertelu kaasun ostamisen lopettamisessa Venäjältä ja varovaisuus raskaiden aseiden viemisessä Ukrainaan herätti viime viikolla laajaa arvostelua sekä Saksassa että muualla lännessä. Jos Saksa aikoo pysyä EU:n kärkimaana, samanlaiseen horjumiseen ei Scholzilla ole enää varaa.

Macron on ulkopolitiikassa tällä hetkellä EU-maiden kärkipoliitikko. Samalla hän saattaa olla se valtionpäämies, joka aikanaan suostuu tapaamaan Venäjän johtoa tilanteessa, jossa rauhaa ryhdytään uudelleen rakentamaan.

Tällä hetkellä koko ajatus tuntuu mahdottomalta, mutta aikanaan kaikki sodat kuitenkin päättyvät.

Ironista onkin, että Macron on monella tavalla suositumpi kotimaansa ulkopuolella kuin Ranskassa, jossa useat kansalaiset joutuivat äänestämään kahdesta itselleen epämieluisasta ehdokkaasta.

Ensi kesän parlamenttivaalien tuloksesta riippuu, kuinka vahvan selkänojan Macron liberaaleille talousuudistuksilleen saa. Tätäkin asiaa kannattaa Suomessa seurata tarkasti. Macronin uudistukset saattavat heijastua EU:n talouspolitiikkaan tavalla, joka on tiukkaa talouskuria kannattaville Saksalle ja Suomelle vierasta.

Suhtautuminen EU-maiden yhteiseen velkaan nousee todennäköisesti uudelleen esille tilanteessa, jossa EU:n rivien pitäisi välttämättä pysyä suorina Venäjän muodostaman uhan takia.