Julkinen talous tasapainoon tuloja kasvattamalla

Valtion ensi vuoden budjetti on kahdeksan miljardia alijäämäinen. Suomen julkinen velka on noin 188 miljardia eli 71 prosenttia bruttokasantuotteesta.

Syömme enemmän kuin tienaamme. Julkinen talous on tasapainotettava.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä julkista taloutta on kahdella seuraavalla vaalikaudellasilla tasapainotettava miljardeilla siten, että alennetaan työn verotusta, leikataan asumistukea ja haitallisia yritystukia, porrastetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kiristetään vähemmän haitallisia veroja, säästetään julkisissa hankinnoissa ja tehostetaan toimintaa (Ylen Ykkösaamu 11.11.).

Lista kertoo kokoomuksen arvoista: hyvinvointivaltion ylläpito tulee liian kalliiksi.

Leikkauksille on olemassa vaihtoehto, tulojen kasvattaminen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen verokertymä vuonna 2021 oli 108,2 miljardia ja kokonaisveroaste 43 prosenttia. Tanskan kokonaisveroaste oli 48,8 prosenttia ja Ruotsin 43,5 prosenttia.

Jos olisimme verottaneet Tanskan tapaan, kassaan olisi kertynyt 6,27 miljardia enemmän ja Ruotsin mallin mukaisesta verotuksestakin 541 miljoonaa enemmän.

Kansalaisjärjestö Finnwatch esittää listaamattomien yhtiöiden verotuksen muuttamista progressiiviseksi. Järjestön mukaan nykyinen järjestelmä tukee vuosittain yli 800 miljoonalla eurolla niitä, jotka tulevat muutenkin hyvin toimeen. (Helsingin Sanomat 30.10.).

Vero-oikeuden emeritusprofessorin Heikki Niskakankaan mielestä kiistelty arvonnousuvero ei vahingoittaisi kansantaloutta. Hänen mukaansa on kysymys vain siitä, onko oikein, että Suomesta ulkomaille muuttanut henkilö maksaa Suomessa hankitun omaisuuden myyntivoitosta samantasoisen veron kuin hän olisi maksanut Suomessa asuvana. (HS 1.11.).

Valtion tuloja voidaan kasvattaa myös palauttamalla vuonna 2005 poistettu varallisuusvero, josta kertyi noin 150 miljoonaa vuodessa. Kun omaisuusarvot ovat sen jälkeen kohonneet, kertymä voisi olla noin 200 miljoonaa.

Vastoin kokoomuksen väitettä kohtuullinen veroaste ei huononna kilpailukykyä, sillä Ruotsi ja Tanska ovat kilpailukyvyltään vähintään Suomen luokkaa, bruttokansantuote asukasta kohti Suomea korkeampi ja julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen puolta pienempi.

Taito Taskinen

Kuopio