Kuntien arvioitava päätöstensä lapsivaikutukset

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kun kunnassa tehdään päätöksiä, on tärkeä tunnistaa niiden pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin.

Myös lainsäädäntö edellyttää vaikutusten arviointia. Esimerkiksi terveydenhuoltolaki edellyttää kunnan arvioivan ja ottavan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitykseen sisältyy vaikutusten arviointivelvoite.

Ennakkoarviointi on tärkeä osa hyvää hallintoa. Ennakko­arvioinnissa valmisteilla olevan päätöksen ratkaisu­vaihtoehtoja tarkastellaan ennen päätöksen tekemistä. Se lisää arvokeskustelua ja mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn sekä tukee avointa päätöksentekokulttuuria.

Ennakkoarviointia on hyvä tehdä kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista niin kuntalaiset, ympäristö, talous kuin organisaatio ja henkilöstökin huomioiden. Kuntalaisvaikutuksiin kuuluu myös lapsivaikutusten arviointi.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen oikeuksien sopimus koskee myös kuntia.

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa, että lasten edut voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa asianmukaisella tavalla.

Lapsivaikutusten arviointia kehitetään ja mallinnetaan osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on juuri julkaissut oppaan lapsivaikutusten arviointiin. Mannerheimin Lastensuojelu­liitto ja Suomen Unicef ovat myös julkaisseet ohjeistukset lapsivaikutusten arvioinnin tueksi. Kuntaliitossa kehitetty sähköinen työväline toimii hyvänä ennakkoarviointityön pohjana.

Lasten kannalta suotuisat päätökset ovat yleensä myös taloudellisesti kestävämpiä. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta muodostuu lapsuudessa. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa erityisesti lapsia koskevan tai heihin vaikuttavan päätöksenteon perustaksi.

Monissa kunnissa on jo nyt tehty lapsivaikutusten arviointeja muun muassa palvelu­verkkoa koskevissa ratkaisuissa. Esimerkiksi Huittisissa toteutettiin lapsivaikutusten arviointi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Arvioinnissa osallistettiin lapset ja nuoret, huoltajat, muut kuntalaiset, henkilöstö ja päättäjät.

Lapsivaikutusten arvioinnin olisi hyvä olla säännön­mukainen osa lapsia koskevien päätösten valmistelua. Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettely­tapoja ja hyödyntää tarvittaessa moniammatillista osaamista. Isoissa asioissa toteutetaan arviointi laajempana kuin pienissä.

Arviointi on syytä tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta arvioinnin havainnot ja suositukset voidaan ottaa huomioon päätöksen­teossa.

Ennakkoarvioinnissa on tärkeä huomioida erilaisissa tilanteissa olevien lasten tarpeita, sillä lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomioita haavoittuvassa asemassa oleviin lapsi­ryhmiin, esimerkiksi vammaisiin lapsiin, vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, pienituloisissa perheissä eläviin lapsiin ja kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin.

Ennakkoarvioinnissa esiin nousevat vaikutukset eivät ole merkittävyydeltään samanarvoisia. Johtopäätöksiä ja suosituksia tehtäessä eri vaikutusten merkittävyys on syytä huomioida.

Arvioinnin tuloksena esitetään havainnot ja vertaillaan eri päätösvaihtoehtoja. Olisi hyvä, että arviointi olisi julkisesti saatavilla kunnan verkkosivuilla. Toteutumista seurataan ja toteutuneita vaikutuksia arvioidaan yhdessä sovittavalla tavalla.

Lapsiystävällinen kunta arvioi ja huomioi päätöstensä lapsi­vaikutukset. Päätöksen­teossa on tärkeä miettiä, miten lasten ja nuorten näkökulmat voidaan tuoda vahvemmin osaksi vaikutusten ennakkoarviointia. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa prosessia. Lapsen etu ja oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan.

Lasten ja nuorten kuulemisella saadaan heidän kokemusasiantuntijuutensa käyttöön päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.